Juho Savinainen

Kesäkuussa 1906 Savinainen vangittiin yhdessä Parikkalasta kotoisin olleen työmiehen Matti Poutasen kanssa epäiltynä päivää aikaisemmin Muolaassa tapahtuneesta Suursaaren sahan isännöitsijän Oscar Geffertin ryöstömurhasta.[1] Savinainen ja Poutanen kuitenkin vapautettiin myöhemmin ja murhasta tuomittiin kaksi paikallista työmiestä. Saman vuoden syyskuussa ryöstettiin Sakkolassa Pietarista kotoisin ollut kelloseppä Ivan Popoff. Päätekijänä oli Savinainen, joka sai talossa hierojana käyneeltä Tilda Henrikssonilta vihjeen Popoffin Pietarista hakemasta suuresta rahasummasta. Ryöstön yhteydessä Savinainen ampui Ivan Popoffin, jonka jälkeen hänen puolisonsa menehtyi sydänkohtaukseen.[2] Ennen kiinnijoutumistaan Savinainen ehti vielä joulukuussa 1906 osallistumaan Vuosalmen kylässä Suikin pariskunnan väkivaltaiseen ryöstöön, joka yhteydessä Anni Suikki sai surmansa. Savinaisen lisäksi mukana olivat Matti Kaljunen, Juho Hilli sekä Matti Niukkanen.[6] Hän onnistui pakoilemaan viranomaisia muutaman viikon ajan, jolloin Savinaista etsittiin Viipurin ympäristön lisäksi myös Uudeltamaalta, Kuopion seudulta sekä Raja-Karjalasta.[7]

Suikin oikeudenkäynnissä Savinainen yllättäen ilmoitti ampuneensa myös Oscar Geffertin, vaikka oli tämän murhaoikeudenkäynnissä esittänyt itselleen pitävän alibin. Savinaisen uuden lausunnon tarkoituksena oli ilmeisesti vain sekoittaa hänen omaa oikeudenkäyntiään, eikä sitä otettu huomioon. Popoffin ryöstön tarkoituksena puolestaan oli Savinaisen mukaan rahojen hankkiminen Geffertin ryöstömurhasta syytettyinä olleiden miesten asianajajan palkkaamiseksi.[6] Syyskuussa 1907 käydyssä välikysymyskeskustelussa Maalaisliiton kansanedustaja Kalle Kustaa Pykälä väitti Savinaisella olleen yhteyksiä Pölläkkälän ja Räisälän työväenyhdistyksiin, jotka hänen mukaansa osallistuivat myös Geffertin sekä Popoffin ryöstömurhien suunnitteluun. Sosialidemokraattien Taavi Tainion mukaan Savinainen oli ollut jäsenenä Antrean työväenyhdistyksessä, josta hänet jo vuonna 1905 erotettu, kun yhdistys ei hyväksynyt Savinaisen toimintatapoja. Tämän jälkeen hän oli ilmeisesti liittynyt Karjalan Kansan Mahtiin.[5]

Savinainen ja kaksi muuta ryöstöön osallistunutta miestä saivat Popoffin ryöstömurhasta elinkautisen tuomion.[2] Lisäksi Savinaiselle ja Matti Kaljuselle langetettiin Anni Suikin murhasta kahdentoista ja Juho Hillille yhdeksän vuoden kuritushuonerangaistus.[6] Savinainen sai myöhemmin armahduksen ja eli loppuikansä kotiseudullaan Suojärvellä.[2]

Sakkolan ja Vuosalmen murhista vangittuna ollut Savinainen oli huhtikuussa 1907 vastaamassa syytteeseen murhayrityksestä ja poliisiviranomaisen vastustamisesta. Savinainen ja räisäläläinen tinuri Alfrid Pekkala olivat pidätyksensä yhteydessä ampuneet useita laukauksia poliiseja kohti, jolloin yksi konstaapeli oli haavoittunut. Savinainen sai tapauksesta kuuden ja Pekkala neljän vuoden kuritushuonerangaistuksen. Samassa istunnossa oli myös useita muita syytettyjä, joista Matti Läheniemi sai Savinaisen suojelemisesta vuoden kuritushuonerangaistuksen.[8]

Lokakuussa 1908 Savinainen oli vankilasta käsin syytettynä valtiopetoksen valmistelusta yhdessä ravintoloitsija Uno Sereniuksen ja puuseppä Johan Viktor Lehtorannan kanssa. Miehet olivat vuosien 1905–1906 aikana säilyttäneet Viipurissa suuria määriä aseita, mutta lopulta keväällä 1909 Viipurin hovioikeus hylkäsi syytteen valtiopetoksesta todisteiden puutteessa. Käsittelyn aikana Savinainen luki pitkän kirjelmän, jossa hän selvitti omaa toimintaansa.[9][10] Lisäksi Savinainen uhkasi ilmiantaa ns. marraskuun sosialisteja, elleivät nämä pitäisi huolta hänen perheestään. Savinaisen mukaan hän ei itse ollut "suurin roisto", vaikka joutuikin kärsimään elinkautisen.[11] Samassa yhteydessä Savinainen paljasti useita asekätköjä, joita poliisit myöhemmin hänen johdollaan kävivät tuloksetta tarkistamassa. Sanomalehdet kirjoittivat pilkallisesti, kuinka Savinainen oli keksinyt kätköt vain päästäkseen hetkeksi ulos vankilasta ja epäilivät hänen seuraavaksi ilmoittavan niitä löytyvän Pariisista.[12]

Toinen valtiopetossyyte Savinaista vastaan esitettiin kesällä 1909, jolloin hän oli syytettynä ns. Antrean pommijutussa. Savinaista ja kahdeksaa muuta työläisaktivistia syytettiin pommien rakentamisesta, mutta hovioikeus ei taaskaan löytänyt näyttöä valtiopetoksen valmistelusta.[13]