Nätti-Jussi

”Nätti-Jussi” eli Juho Vihtori Nätti (31. elokuuta 1890 Karstula – 4. elokuuta 1964 Rovaniemi)[1] oli suomalainen metsätyömies ja tarinankertoja. Nätti-Jussista kerrotut tarinat ovat tehneet hänestä legendaarisen henkilöhahmon etenkin Lapissa.

Nätti-Jussi
Nätti-Jussi kampurajalkansa kanssa

Elämä

Nätti-Jussi syntyi elokuussa 1890 Karstulassa Keski-Suomessa. Hän kulkeutui metsätyömiehenä muiden mukana pohjoisen hakkuutyömaille helpon rahan perässä ja työskenteli siellä suurimman osan elämästään. Nätti-Jussi oli tunnettu tukkijätkä, joka oleskeli muun muassa Tervolassa, Pisalla, Muurolassa ja silloisessa Rovaniemen kauppalassa. Hän tuli elämänsä aikana tunnetuksi tarinankertojana. Hänen kerrontatyyliinsä kuului muun muassa kertomuksen loppuratkaisun viivyttäminen. Useinkin fantastisten kertomusten perusaiheina olivat naiset, tappelut ja viina sekä niihin liittyvä yhteiskunnallinen väritys.

Nätti-Jussi oli myös tunnettu syntymävikaisesta kampurajalastaan; hänen vasemman jalkansa jalkaterä oli kääntynyt taaksepäin. Hän halvaantui 1950-luvun puolivälissä ja joutui Rautiosaaren vanhainkodin sairasosastolle Rovaniemen maalaiskuntaan. Nätti-Jussi kuoli Palosalmen metsätyömieskodissa 4. elokuuta 1964. Hänet haudattiin Rovaniemen neljännelle hautausmaalle Palosalmen metsätyömieskodin yhteishautapaikalle.

Nätti-Jussi sai oman hautamuistomerkin Rovaniemelle Viirinkankaan neljännelle hautausmaalle kesällä 2006. Muistomerkin paljastustilaisuus järjestettiin 25. elokuuta 2006.[2] Haudan toiselle puolelle on kirjattu teksti:

»Minä se siellä olin. Jutustelin Pyhä-Pietarin kanssa talven näkymistä ja sovin revontulien sytyttelemisestä urakkahommana.»

Nätti-Jussin nimi muussa käytössä

1990-luvun loppupuolella perustettiin Ravintola Nätintupa Muurolaan, entiseen Rovaniemen maalaiskuntaan. Vuonna 2003 Karstulaan perustettiin Nätti-Jussi-ravintola. Vaasan & Vaasan -leipomo valmistaa myös Lapin Pakarin Nätti-Jussi -nimistä ruisleipää[3]. Rovaniemellä on Nätti-Jussi-niminen katujuna.[4]

Julkaisuja Nätti-Jussin tarinoista ja elämästä

Toimittaja-kirjailija Pentti Harjumaa julkaisi 1970-luvulla Nätti-Jussin tarinoista kaksi ohutta kirjasta, jotka on julkaistu myös yhtenä kirjana Nätti-Jussin tarinoita. Hänen elämästään julkaistiin Tarua ja totta -niminen cd-levy maaliskuussa 2008. Levy sisältää Nätin kanssa tekemisissä olleiden henkilöiden haastatteluja ja neljä Souvareiden esittämää kappaletta. Niiden lisäksi levyn alussa on Nätti-Jussista tehty laulu, joka esitetään alku- ja loppusäkeistöt laulaen ja keskisäkeistöt lausuen. CD:llä julkaistut haastattelut on kerätty vuonna 1994 ilmestynyttä C-kasettia varten.[5] Myös Mikko Alatalon laulussa Yhdentoista virran maa mainitaan Nätti-Jussi yhtenä pohjoissuomalaisena legendana.

Keväällä 2019 Lapin yliopisto julkaisi Olli Tiuraniemen, Mari Maasillan ja Raimo Keräsen toimittama teos Nätti-Jussi – elämä ja tarinat. Kirjasta on otettu lokakuuhun 2019 mennessä kolme painosta. Kirjan materiaali perustuu aikalaisten haastatteluihin sekä arkistomateriaaleihin. Teos on osa hankekokonaisuutta, jossa tuodaan esille ja tallennetaan metsätyön historiaa ja savottakulttuuria. Kerätty perusaineistoa koostuu aikalaishaastatteluista, asiakirjoista, lehtiartikkeleista, kirjallisista aineistoista, äänitteistä, valokuvista ja filmimateriaaleista.[6][7]

Bibliografia
  • Lehtinen, Lasse: Nätti-Jussi. Suomalaisen seikkailijan elämäkerta. Espoo: Paasilinna, 2012. ISBN 978-952-5856-65-1.
  • Olli Tiuraniemi, Mari Maasilta, Raimo Keränen: Nätti-Jussi – elämä ja tarinat. Lapin yliopisto, 2019. ISBN 978-952-337-096-8.

Lähteet
  1. "Nätti-Jussi" Rovaniemi.fi. Arkistoitu 13.5.2015. Viitattu 26.12.2011. Archive.org
  2. Hauta- ja rakennuskiviliike Lamminrant Archive.orga
  3. Lapin Pakarin Nätti-Jussi[vanhentunut linkki]
  4. Torikka, Raimo: Katujuna Nätti-Jussi palaa Rovaniemen katukuvaan 28.2.2014. Yle. Viitattu 19.12.2016.
  5. Nätti-Jussista tarinoita ja nimikkolaulu, Esa I. Järvinen, Lapin Kansa, 11.3.2008
  6. Nätti-Jussi aikalaisten silmin, Lapin Yliopisto, 21.3.2019, viitattu 24.4.2021
  7. Nätti-Jussi – elämä ja tarinat -teoksesta kolmas painos, Lapin Yliopisto, 9.10.2019, viitattu 24.4.2021

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.