Juho Karjalainen

Juho Vihtori Karjalainen (s. 15. maaliskuuta 1947 Säräisniemi) on suomalainen taidegraafikko ja kuvataiteilija. Hänen töitään oli ensi kerran julkisesti esillä Teiniliiton taidepäivillä Lahdessa vuonna 1966 ja jury-näyttelyiden osalta Oulussa vuonna 1969.

Karjalainen opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1970–1974 ja suoritti grafiikan jatko-opintoja Lontoossa vuonna 1974.

Suurilla alastontutkielmilla on Karjalaisen tuotannossa merkittävä osa. Teoksissaan hän esittää ihmishahmot useimmiten katsojaan nähden selin päin kääntyneinä ja pelkistettyinä liioista yksityiskohdista. Selän ja vartalon suurista muodoista syntyy teosten keskeinen, maisemallinen elementti, jonka yksityiskohdissa on tuotu esiin valon ja varjon lankeaminen eri tavoin. Ulkoisesti niukka aiheen käsittelytapa näkyy myös Karjalaisen pelkistetyissä maisematutkielmissa.

Karjalainen on käyttänyt grafiikassaan erityisesti akvatinta-etsaustekniikkaa ja piirustuksissaan punaliitua. Hänen maalauksellista akvatintatekniikkaansa on luonnehdittu virtuoosimaiseksi ja silti samalla vaivattoman oloiseksi^lähde?. Karjalaisen merkittäviin julkisiin töihin kuuluu Vantaan Rekolan kirkon alkuperäisen alttaritaulun toteutus teoksella Valo, joka on sittemmin siirretty kirkon toiseen seurakuntasaliin.

Karjalainen oli Keski-Suomen läänintaiteilija vuosina 1978–1980 ja taiteilijaprofessorina viisivuotiskauden 2005–2010. Läänintaiteilijana toimiessaan hän aloitti Jyväskylän kaupungin grafiikan pajan toiminnan. Karjalaiselle on myönnetty kuvataiteen valtionpalkinto vuonna 1979 ja Pro Finlandia -mitali vuonna 2010.