Juho Autio

Hän kävi kansakoulun ja Taistelukoulun kanta-aliupseerikurssin jalkaväkilinjan hän vuonna 1934.[1][2]

Jääkäripataljoona 27:n konekiväärikomppania.

Tämä rautatieharjoittelija liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 1. konekiväärikomppaniaan 8. marraskuuta 1915, josta hänet siirrettiin 11. heinäkuuta 1917 pataljoonan 2. konekiväärikomppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella.[1][2]

Katso myös: Suomen sisällissota

Hän saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana vääpeliksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan komppanianvääpeliksi 4. jääkärirykmentin 8. jääkäripataljoonan konekiväärikomppaniaan. Suomen sisällissodassa hän otti osaa komppaniansa mukana taisteluihin Raudussa ja rajaseudun kahakoissa.[1][2]

Sisällissodan jälkeen hän palveli Suomen Armeijassa samassa joukko-osastossa kuin sodan aikana, josta muodostettiin myöhemmin Jääkäripataljoona N:o 4. Kyseisestä pataljoonasta muodostettiin lopulta Kajaanin sissipataljoona. Hänet komennettiin konekiväärikurssin johtajaksi Lapin 2. rajavartiopataljoonaan 20. lokakuuta 1918, josta hänet komennettiin Itä-Suomen jalkaväkirykmentti N:o 5:een ja sen 2. konekiväärikomppaniaan (myöhemmin Pohjois-Savon rykmentti) 26. tammikuuta 1919. Hän erosi armeijan palveluksesta 1. maaliskuuta 1919 ja liittyi Talin suojeluskuntaan, jossa toimi paikallispäällikkönä 14. kesäkuuta – 1. joulukuuta 1919.[1][2]

Jussi Autio otti osaa heimosotiin Aunuksen retkikunnassa 1. toukokuuta – 31. joulukuuta 1920 aseupseerina retkikunnan ylipäällikön esikunnassa.[1][2]

Aunuksen retkeltä palattuaan hän asettui Salmin rajavartiostoon, jossa toimi ensin sen esikunnan kanslistina ja myöhemmin konekiväärikomppanian päällikkönä. Elokuussa 1923 hänet siirrettiin 3. komppaniaan joukkueenjohtajaksi. 1. huhtikuuta 1926 alkaen hän toimi tarkastavana vääpelinä ja myöhemmin talousvääpelinä.[1][2]

Talvisotaan hän osallistui Kuormastokomppania 81:ssä ja Erillinen Pataljoona 18:ssa osallistuen taisteluihin Laatokan karjalassa. Välirauhan aikana hän palveli Asevaraston 5:n talouspäällikkönä sekä 2. komppanian taloudenhoitajana Rajavartiosto 3:ssa. Jatkosotaan hän osallistui rahastonhoitajana Erillisessä Rajapataljoonassa. Vakinaisesta palveluksesta hän erosi vuonna 1942. Hänet on haudattu Hämeenkyröön.[2]

Salmin kunnan taksoituslautakunnan jäsenenä hän toimi vuosina 1929–1940.[1][2]

• Suomen jääkärien elämäkerrasto. Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV. WSOY, Porvoo 1938.
• Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975. Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV. Vaasa 1975. ISBN 951-99046-8-9.

Viitteet

1. Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
2. Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset		Kunniamerkit
Hilfsgruppenführer 1. maaliskuuta 1916 Gewehrführer 18. heinäkuuta 1917 Vääpeli 11. helmikuuta 1918 Vänrikki 1941		Vapaudenmitali 1.lk. Vapaussodan muistomitali soljen kera Talvisodan muistomitali Suomen Valkoisen Ruusun 2. lk. mitali Heimosotien risti Raudunristi Aunuksen muistomitali Jääkärimerkki Saksan kunniamiekka Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi Unkarin ensimmäisen maailmansodan muistomitali