Juhana Uusikartano

Juhana "Juho" Uusikartano (synt. Johan Antinpoika Uuskartano, 18. joulukuuta 1772 Honkilahti – 15. maaliskuuta 1835 Honkilahti[1]) oli suomalainen maallikkosaarnaaja. Hänet tunnetaan Satakunnassa 1800-luvun alkupuolella vaikuttaneen hyppyherätyksen alullepanijana ja ensimmäisenä johtajana. Kotipaikkansa Honkilahden Auvaisten kylän mukaan lempi- tai pilkkanimensä "Auvaisten paavi" saanut Uusikartano koki uskonnollisen herätyksen vuonna 1817. Varsinaiselta ammatiltaan hän oli seppä.[2]

Rukoilevaisissa toimineen vaikuttajan Matti Paavolan mukaan Uusikartano oli alkoholisoitunut ja sai voimakkaita hengellisiä kokemuksia, jotka hän tulkitsi Jumalan viesteiksi. Hän järjesti kotitalossaan seuroja, joissa osallistujat kiitosvirsiä veisatessaan alkoivat hyppimään ja taputtamaan. Liikkeeseen kuuluivat myös profetiat, ilmestykset ja askeesi. Uusikartanon synnyttämä herätysliike levisi nopeasti vanhoille rukoilevaisten alueille eri puolille eteläistä Satakuntaa ja maakunnan rannikkoseutua sekä myös Vakka-Suomen puolelle muun muassa Laitilaan. Toinen ja laajempi hyppyherätyksen aalto lähti leviämään vuonna 1827. Uusikartano jättäytyi pois liikkeestä 1820- ja 1830-lukujen vaihteessa ja hänen tilalleen nousivat Eurajoelta kotoisin ollut Johan Dahlberg sekä tältä oppia saanut luvialainen Mikael Rostedt.[2]

Vanha rukoilevaisherätys luotti Raamattuun ainoana Jumalan ilmoituksen lähteenä, mutta Uusikartano korosti sen sijaan ihmisen omassa mielessään kokemaa "sisäistä ilmoitusta".[3] Tämä johti Raamatun merkityksen vähenemiseen, joka herätti suurta vastustusta sekä luterilaisen kirkon papistossa, että rukoilevaisten johtohahmoissa.[2] Hämmennystä herätti myös Uusikartanon väite, että hän pystyi ihmistä silmiin katsomalla kertomaan, joutuuko tämä kuoltuaan taivaaseen vai helvettiin. Uusikartanon vastustajat kuvailivat häntä usein ylimieliseksi ja ylpeäksi.[4]

Jotkut tutkijat pitävät Uusikartanon luomaa hyppyherätystä nykyisen kaltaisen rukoilevaisliikkeen alkuna.[5] Rukoilevaiset itse kuitenkin katsovat liikkeensä syntyneen 1700-luvun puolivälin kansanherätyksen myötä.[6]