Juhana Luxemburgilainen

Juhana I ”Sokea” (Luxemburgissa: Jang de Blannen, Saksassa: Johann der Blinde von Luxemburg, Tšekissä: Jan Lucembursky) (10. elokuuta 1296 Luxemburg – 26. elokuuta 1346 taistelukentällä lähellä Crécy-en-Ponthienia) oli Böömin kuningas 1310–1346.[1] Juhana Luxemburgilainen oli Luxemburgin kreivi vuodesta 1309 ja Böömin kuningas vuodesta 1310. Hänellä oli titulatuurissaan myös Puolan kuninkaan arvonimi. Hän oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Henrik VII Luxemburgilaisen ja hänen vaimonsa Margaret Brabantilaisen vanhin poika. Juhana tunnetaan hyvin siitä, että hän kuoli englantilaisten jousimiesten nuoliin Crécyn taistelussa 1346 oltuaan sitä ennen jo vuosikymmenen sokeana. ”Älköön koskaan Böömin kuningas paetko taistelusta”, hänen kerrotaan sanoneen ennen kuolemaansa.

Juhana Luxemburgilainen

Juhanan lisänimi ”Sokea” johtuu siitä, että hän noin nelikymppisenä menetti näkönsä silmätulehduksen vuoksi. Edes kuuluisan lääkärin Guy de Chauliacin hoito ei häntä parantanut.[2]

Juhana oli koulutukseltaan ranskalainen, sillä hän kävi koulunsa Pariisissa, mutta poliittisesti hän vihkiytyi enemmänkin Saksaan. Vuonna 1310 hänen isänsä järjesti avioliiton Böömiä hallitsevaan Přemyslid-dynastiaan kuuluvan Elisabethin kanssa. 14-vuotias morsian oli edesmenneen Böömin kuningas Venceslaus II:n tytär. Saatuaan tukea Henrik Kärnteniläiseltä Juhana valittiin Böömin kuninkaaksi ja hän tuli siten sekä yhdeksi seitsemästä prinssiehdokkaasta Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan että Puolan ja Unkarin kruunun tavoittelijaksi. Juhanan yritykset tulla isänsä Henrik VII:n seuraajaksi keisarina kaatuivat, kun tehtävään valittiin Ludvig IV Wittelsbachilainen 1314.

Juhana ei ollut pidetty tšekkiaateliston parissa. Häntä pidettiin ”vieraana kuninkaana”. Ehkä juuri tämä sai hänet luopumaan Böömin aktiivisesta hallitsemista ja keskittymään enemmänkin matkusteluun, minkä lisäksi hän vietti paljon aikaa syntymämaassaan Luxemburgissa ja Ranskan hovissa. Hän matkusti Sleesiaan, Puolaan, Liettuaan, Tiroliin, Pohjois-Italiaan ja paavin Avignoniin. Matkat liittyivät osaksi ajan valtataisteluihin ja tuettuaan Saksalaista ritarikuntaa tämän Puolaa vastaan käydyissä sodissa 1326–1332 hän sai Władysław I:n seuraajan kuningas Kasimir III ”Suuren” maksamaan hänelle merkittävän rahasumman vastikkeeksi siitä, että hän luopui vaateestaan Puolan kruunuun.

Satavuotisen sodan puhjetessa 1337 Juhana liittoutui Ranskan kuninkaan Filip VI:n kanssa. Tämä tekee ymmärrettäväksi sen, että Juhana toimi Languedocin kuvernöörinä ajanjaksolla 30.11.1338 – marraskuu 1340. Hän kuoli juuri 50 täytettyään Crécyn taistelussa osana ranskalaisarmeijaa englantilaisten jousimiesten nuoliin.