Johannes Gezelius vanhempi

Gezelius oli talonpojan poika Västmanlandista, mutta koska hänet jo lapsuudessaan havaittiin ilmeisen lahjakkaaksi, hän sai kotiopettajakseen Boëtius Mureniuksen. Gezeliuksen lapsuudessa kirkon kansanopetustoiminta alkoi saada entistä systemaattisempia muotoja. Johannes Rudbeckiuksen hiippakunnassa Västeråsissa oli päätetty alkaa järjestää katekismus- ja saarnakuulusteluja. Piispa kierteli kuulustelemassa kansalta, mitä tämä tiesi kristinopista. Enää ei tyydytty painottamaan, miten tärkeä kansan oli osata Katekismus ulkoa – haluttiin myös tietää, kuinka hyvin kansa todellisuudessa ymmärsi kristinopin perusteet.

Opiskeltuaan Västeråsissa, Uppsalassa ja Tartossa Gezelius valmistui Tartossa filosofian maisteriksi vuonna 1641 ja Uppsalassa teologian tohtoriksi vuonna 1661. Ensimmäisen professuurinsa hän sai kreikan ja itämaisten kielten professorina Tartossa vuonna 1642. Tämän jälkeen hän toimi Västeråsissa kymnaasin teologian lehtorina ja Stora Skedvin kirkkoherrana. Ennen tuloaan Turkuun Gezelius toimi Liivinmaan superintendenttinä ja Tarton yliopiston varakanslerina sekä Riian ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherrana.

Gezelius edisti kansanopetusta, kävi ahkerasti tarkastusmatkoilla ja julkaisi muun muassa omassa kirjapainossaan painattamiaan oppikirjoja, kuten kirjan Yxi paras lasten tawara (1666). Gezeliuksen kirjallinen tuotanto on muutenkin laaja ja kattaa paitsi teologista kirjallisuutta, myös laajan ensyklopedian, Encyclopaedia synoptican (1672), sekä kreikkalais-latinalaisen sanakirjan.

Gezeliuksen aikana laajennettiin Turun katedraalikoulua ja perustettiin triviaalikoulut Ouluun ja Hämeenlinnaan. Kansanopetuksen tehostamiseksi määrättiin seurakuntiin hankittaviksi kirjantaitavat lukkarit tai näiden puutteessa erityiset koulumestarit. Lukkarien tuli opettaa lukutaito hyväpäisille pojille ja näiden edelleen oman kylänsä muille lapsille; tämä oli kiertokoulujen alku. Kristinopin osaamista määrättiin tutkittavaksi kinkereillä ja tulokset oli merkittävä kirkonkirjoihin. Katekismuksen osaaminen ja ehtoollisella käynti määrättiin aviokuulutuksen saamisen ehdoiksi. Ensimmäisellä ehtoollisella käyntiin valmistautuvien nuorten opettamisesta annettiin määräykset, jotka olivat rippikoulun alkuna.[2]

Mattias Salamnius laati Gezeliuksen hautajaisiin 1 600 säkeen mittaisen kronikkamuotoisen runoteoksen Surullinen ja Jumalinen Jälkimuisto tämän elämänvaiheista. Gezeliuksen jälkeen Turun piispana jatkoi hänen poikansa Johannes Gezelius nuorempi.

Gezeliuksen määräys loitsujen hävittämiseksi

Vuonna 1673 Gezelius antoi määräyksen loitsujen hävittämisestä:

»Kaikki vanha taikausko, jota ovat loitsut (etenkin riistaa pyydettäessä jne.) hävitetään saarnaamalla tarmokkaasti sitä vastaan, vakavin nuhtein, ja maallisen oikeuden avulla sekä asiaan kuuluvalla kirkkokurilla; mikäli taikauskon harjoittajat kuitenkin ovat liian jäykkäniskaisia eivätkä välitä näistä keinoista, kysytään neuvoa tuomiokapitulilta. Taikuudesta ja loitsinnasta tehdään välittömästi ilmoitus maallisessa oikeudessa.[3]»
(Johannes Gezelius)

• Suomenkielinen wirsi ja ewangeliumi kiria. Josa myös paidzi nijtä löytän, d. Marthinus Lutheruksen catechismus, Herran Jesuxen Christuxen pijnan historia, nijn myös Jerusalemin häwitöxen historia. Jonga nyt wastaudest, monen anomisen ja toiwotuxen jälken, täsä suuremmasa muodosa, omalla culutuxellans on uloskäydä andanut Johannes Gezelius s.s. d. & ep. Ab. Präntätty Turusa: Petar Hansoniuxelda A. t., anno 1668.

• Laasonen, Pentti: Gezelius, Johannes vanhempi (1615–1690) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu 18.9.2006. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
• Project Gezelius (Arkistoitu – Internet Archive)
• Gezelius, Johannes vanhempi: Ett rätt barna-klenodium (1728) digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmissa

Edeltäjä: Johannes Terserus

Turun piispa 1664–1690

Seuraaja: Johannes Gezelius nuorempi