Juhan Viiding

Juhan Viiding [vi:tiŋk] (1. kesäkuuta 1948 Tallinna, Viron SNT – 21. helmikuuta 1995 Rapla, Viro) oli virolainen runoilija, teatterinäyttelijä ja -ohjaaja.

Elämänvaiheet

Juhan oli perheen neljästä lapsesta nuorin ja ainoa poika. Hän oli lapsena levoton ja älyllisesti varhaiskypsä. Hän opiskeli Tallinnan konservatoriossa vuosina 1968–1972. Hänen puolisonsa on musiikinopettaja Riina Viiding.

Viiding työskenteli Viron Draamateatterissa kuolemaansa asti ja ohjasi mm. Samuel Beckettin, Eugène Ionescon ja Minoru Betsuyakun näytelmiä. Hän saavutti suosiota näyttelijänä (Peer Gynt, Hamlet), ja hän esiintyi myös laulajana mm. Amor-Trio-yhtyeessä. Hän vieraili Suomessa sekä näyttelijänä että runojensa tulkitsijana.

Viiding julkaisi runojaan vuosina 1968–1978 salanimellä Jüri Üdi. Kirjailijanimen käytössä hänen esikuvakseen voidaan mainita Fernando Pessoa. 1970-luvulla Viiding oli maansa tunnetuimpia runoilijoita. Hänen runoutensa on terävän älyllistä, taiturimaista ja kielellisesti nokkelaa. Runonsäkeissä jännitys perustuu vastakohtien leikkiin: hän rinnastaa oudon ja odottamattoman, ja todellisuus kietoutuu mielikuvitukselliseen, ylevä matalamieliseen, hullunkurinen ahdistavaan, nauru kuolemanvakavaan. Viiding nojaa äkillisiin tyylinvaihdoksiin, sanojen monimerkityksisyyteen ja epäloogisiin käsiteleikkeihin.[1] Toisin kuin monet muut sukupolvensa runoilijat, Viiding ei kirjoittanut esseitä eikä arvosteluja. Vuonna 1980 hän osallistui itsenäisyysliikehdintään ja allekirjoitti ns. neljänkymmenen kirjeen.

M. A. Numminen kirjoitti vuonna 1987 kirjan Kirjeitä virolaiselle runoilijalle, jossa hän kuvaa Viidingulle itseään ja suomalaista kulttuuria.[2] Viidingun runoja julkaistiin suomeksi vuonna 1988 valikoimana Julkaistavaksi Suomen tasavallassa.

Masennukseen taipuvainen[3] Viiding teki itsemurhan viiltämällä ranteensa auki kotinsa ulkopuolella Raplassa 21. helmikuuta 1995.[4][5]

Juhan Viidingun isä Paul Viiding (1904–1962) oli tunnettu runoilija, ja myös hänen tyttärensä Elo Viiding (1974–) on runoilija.

Teoksia

Viroksi

  • Närvitrükk (1971)
  • Aastalaat (1971)
  • Detsember (1971)
  • Käekäik (1973)
  • Selges eesti keeles (1974)
  • Armastuskirjad (1975)
  • Mina olin Jüri Üdi (1978)
  • Elulootus (1980)
  • Olevused (1980)
  • Tänan ja palun (1983)
  • Nipernaadi (1983)
  • Osa (1991)
  • Kogutud luuletused (1998)

Suomeksi
  • Julkaistavaksi Suomen tasavallassa: Runoja. Toimittaneet Anna-Maija Raittila ja Juhan Viiding. Suomentanut Anna-Maija Raittila. Tammi, Helsinki 1988. ISBN 951-30-6999-0

Lähteet
  1. Nirk 1986: 333–335.
  2. M. A. Numminen – Kirjat ma-numminen.net.
  3. Elo Viiding/Sirp: Juhan Viidingu eitamine sirp.ee.
  4. Oskar Kruus/Eesti Päevaleht: Eesti kirjanikud lähevad pigem hulluks kui tapavad enda epl.delfi.ee.
  5. Eija Mäkinen: Raskaan sarjan narri viidesrooli.wordpress.com.

    Kirjallisuutta
    • Nirk, Endel: Viron kirjallisuus. (Alkuteos: Eesti kirjandus, 1983.) Suomentanut Eva Lille. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1986. ISBN 951-717-443-8.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.