Juhan Raudsepp

Hän kävi koulua Valgan kaupungissa ja siirtyi sieltä taidekouluun Penzaan, Venäjälle. Siellä opiskeli muitakin virolaisia ja latvialaisia joista tuli myöhemmin tunnettuja taiteilijoina. Penzan taidekouluun hänet sai lähtemään hänen piirustusopettajansa joka oli myös ollut siellä opiskelemassa.[1]

Kun Viron vapaussota alkoi vuonna 1918 otti Raudsepp siihen osaa sodan loppuun vuoteen 1920 asti. Sodan jälkeen hän työskenteli taiteenopettajana Tarton keskikoulussa ja lukiossa. Hän järjesti vuodesta 1924 aktiivisesti näyttelyitä Virossa ja ulkomalla muun muassa: Riiassa, Helsingissä, Kielissä, Kölnissä, Moskovassa, Kaunasissa ja Budapestissa. Hän työskenteli vuodesta 1929 lähtien freelancerina ja teki 1920-luvun lopulla ja 1930-luvulla useita Viron vapaussodan muistomerkkejä. Hän teki myös veistoksia useiden rakennusten julkisivuihin muun muassa: Viron pankin julkisivuun,[1] kapteni Tiidemannin huvilan julkisivuun[2] ja Tallinnan taidehallin julkisivuun veistokset Kauneus ja Työ (vir. Ilu ja Töö). Hänen suunnittelemansa suihkulähde jossa on veistos Tyttö vadilla (Naine vaagnaga) paljastettiin vuonna 1936 Tornien aukiolla, Tallinnassa.[3][4] Raudsepp teki myös lukuisia rintakuvia.[5]

Saksalaisten vetäytyessä pommittivat neuvostoliittolaiset Tallinnan suurpommituksissa 9.–10. maaliskuuta Tallinnaa. Raudsepp loukkaantui tuolloin ja hänen Tallinnan taidehallilla sijainnut ateljeensa sekä suuri määrä siellä olleita veistoksia tuhoutui. Neuvostomiehityksen aikana Raudsepp oli syrjäytettynä. Useita hänen Viron itsenäisyyden aikana tekemiään muistomerkkejä tuhottiin, poistettiin tai muutettiin Neuvostoaikana. Raudsepp teki 1960-luvulla hautausmaille muistomerkkejä kaatuneille neuvostosotilaille. Hänelle myönnettiin vuonna 1982 Viron sosialistinen neuvostotasavallan ansioituneen taiteilijan kunniamerkki. Raudsepp kuoli Tallinnassa 15. joulukuuta 1984[1]

• 
  Virossa vuonna 1905 ta­pah­tu­neen val­lan­ku­mouk­sen muis­to­merk­ki.
• 
  Raudseppin veistos kapteni Tiidemannin huvilassa Tallinnassa.[2]
• 
  Tallinnan taidehallin jul­ki­si­vus­sa on si­sään­käyn­nin mo­lem­min puo­lin kaksi Juhan Raudseppin (1896–1984) vuon­na 1937 veis­tä­mää prons­siveis­tosta Kauneus ja Työ (vir. Ilu ja Töö). Kuvan veistos on Työ.[6][5]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juhan Raudsepp Wikimedia Commonsissa

• Skulptor Juhan Raudsepp Eesti Rahvusringhääling – ERR. 21.8.1981. ”Katrin Hiir haasttelee kuvanveistäjä Juhan Raudseppiä.” Viitattu 17.2.2021. (viroksi)