Juha Vainion mainos-, onnittelu- ja pornolaulut

Juha Vainion tekemiä mainoslauluja äänitettiin vuosina 1969–1990.[2] Hän kirjoitti mainoslauluja ja kampanjalauluja, kun eri yritykset, mainostoimistot ja mainosmusiikin säveltäjät niitä häneltä tilasivat. Tunnetuimpia lauluja ovat muun muassa ”Valintatalon kassissa”,[3] ”Santalahteen takaisin” ja ”Tappara on terästä”. Osassa lauluista sävel on jostakin Vainion omasta kappaleesta, joissakin jopa sama taustaraita. Lauluja julkaistiin yritysten mainossingleinä ja -kasetteina,[4][5] minkä lisäksi kaikki Vainion laulamat mainoslaulut julkaistiin vuonna 2008 Vainion koko levytystuotannon sisältävällä kokoelmalla Legendan laulut – Kaikki levytykset 1963–1990.[6]

Vainion kielellisen lahjakkuuden ja riimityskyvyn on sanottu sopineen hyvin mainosteksteihin.[7] Vexi Salmi on kertonut, että Vainio keksi riimejä samaan tapaan kuin ratkoessaan sanaristikkoja.[8] Säveltäjä Esa Nieminen katsoi usein hänen työskentelyään tekstien kanssa ja ihmetteli, miten hän pystyi kirjoittaman säkeistön ja kertosäkeistön kahvikupillisen aikana.[9][8]

Ensimmäinen Vainion levyttämä mainoslaulu oli ”Raha jytää Säästöpankissa” vuodelta 1969. Hän kirjoitti kaikki 1980-luvun McDonald'sin ja Finlaysonin suomen kielellä lauletut mainoslaulut.[8] Lisäksi hän kirjoitti lauluja muun muassa Eirikuvalle, Konicalle, vakuutusyhtiö Fennialle,[5] ja Valintatalolle.[10]

”Valintatalon kassissa” oli yksi Valintatalon tunnetuimmista televisiomainoslauluista. Se levytettiin vuonna 1982. Laulun tunnetuin lause on ”Valintatalon kassissa on talous vatupassissa”.[8] Melodia on Vainion kappaleesta ”Panaman konsuli”. Mainoksesta on eri versioita: yhdessä lauletaan muun muassa kemikaaleista, toisessa elintarvikkeista. Lisäksi mainoksesta on nopeampi versio. Mainoslaulu julkaistiin ensimmäisen kerran levyllä vuonna 2008. [10]

”Tappara on terästä” ei ole varsinainen televisiomainoslaulu, vaan Tapparan jääkiekkojoukkueelle vuonna 1976 tehty kannatuslaulu.[7] Laulun kertosäkeistö sisältää tunnetun fraasin ”Tappara on terästä, toiset tulee kaukaa perästä”.

”Santalahteen takaisin” on Hotelli Santalahden mainoskappale. Se perustuu Vainion vuonna 1989 äänitettyyn kappaleeseen ”Santalahteen uudestaan”, jonka Vainio esitti Reijo Tanin kanssa. Tämä golf-aiheinen[11] laulu julkaistiin Vainion albumilla Viiskymppisen viisut vuonna 1991.[12] Vasta avattu Hotelli Santalahti tilasi Vainiolta mainoskappaleen. Vainio kirjoitti mainokseen sanat, jotka hän levytti alkuperäisen taustaraidan päälle 1989. Hotelli nimesi golfkenttänsä väylät Vainion kappaleiden mukaan.[7]

Juha Vainio teki vuonna 1974 Kalevi Keihäsen seuramatkayhtiö Keihäsmatkoille musiikkialbumin, joka julkaistiin tilauslennoilla myytävänä c-kasettina nimeltä Kipakasti soi Keihäsellä. Kasetti sisälsi Vainion sanoittamia iskelmiä ja niiden välissä hänen Keihäsmatkoille kirjoittamiaan iskulausemaisia äänimainoksia kuten ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarian saarille, pennillä Pyhälle maalle.” Kolme kasetin seuramatkailua ja alkoholinkäyttöä ihannoivista lauluista oli ennen julkaisemattomia: ”Kaverit kertoo mitä mä tein”, ”Kenia-ralli” ja ”Chinchilla”, Toivo Kärjen säveltämä ja Paula Koivuniemen esittämä laulu chinchillaturkissa mielellään esiintyneestä Kalevi Keihäsestä.[13]

Juha Vainion pornolaulut äänitettiin ja julkaistiin vuosina 1976 ja 1979. Pornolehti Ratto tilasi Vainiolta sanoituksiltaan rivoja lauluja ensiksi yhden kasetillisen 1976 ja suosion myötä vielä lisää vuonna 1979. Tunnetuimpia Vainion pornolauluja ovat ”Sanna”, ”Kun mä kuolen” ja ”Aina mielessä”. Pornoralleja pidetään tärkeänä osana Vainion tuotantoa.[1]

Laulut julkaistiin alun perin C-kaseteilla 1976 ja 1979,[1] mutta vasta 1992 ja 1997 CD-levyillä.[15] CD-levyt myivät kultaa.[15] Vainion pornolauluja julkaistiin vuonna 2008 lisäksi karaoke-DVD:llä.[16] Vainion laulamat laulut olivat kokoelmalla Legendan laulut – Kaikki levytykset 1963–1990.[6]

Vainio kirjoitti laulut ja esiintyi niissä salanimellä Junnu Kaihomieli. Myös kaikki muut muusikot esiintyivät salanimillä.[17]

Ennen Vainiota pornolauluja oli levyttänyt muun muassa Veikko Lavi ja Rauli Badding Somerjoki, joista Lavi levytti esimerkiksi laulut "Ei takaperin" ja "Käpyniemen idylli" ja Badding kappaleet ”Levanterin laulu” ja ”Palpan killi” vuonna 1971.[18] Lisäksi Simo Salminen levytti Jaakko Salon ja Jukka Virtasen kirjoittaman laulun nimeltä ”Pornolaulu”, joka ei kuitenkaan sisällöltään ole pornolaulu, vaan sen sanoitus käsittelee seksuaalisuuden nousemista julkiseksi puheenaiheeksi 1960-luvulla.[19]

Vainio oli jo ennen varsinaisia pornolaulujaan kirjoittanut vihjailevia sanoituksia 1960- ja 1970-luvuilla. Hyvä esimerkki on esimerkiksi kappale ”Tulta päin!”, jossa kertosäkeessä lauletaan ”Mul on kylän suurin kypärä ja letku letkeä”. Kappale ”Regina rento” aiheutti kaksimielisellä tekstillään siinä määrin pahennusta, että se julistettiin radiossa esityskieltoon.[20] Laulussa lauletaan ”vuoteessa on mies aina otsa hies, riski tai hento”. Vasta aivan lopussa käy ilmi, että Regina onkin hieroja.[21] Vihjailevaa tekstiä oli myös laulussa ”Viisari värähtää”.

Lisäksi esittäessään kappaleita livenä hän joskus jätti joitakin sanoja tahallaan pois, jolloin lauseen merkitys sai uuden vivahteen. Esimerkiksi kappaleessa ”Sellainen ol' Viipuri” lauletaan alun perin ”Tanssia sai siellä aina / arkena ja sunnuntaina”. Esittäessään kappaletta tv-ohjelmassa Iltavuoro – Toivekonsertti vaneritehtaassa vuonna 1968[22] Vainio ”unohti” sanat ja lauloi ”mmm... sai siellä aina / arkena ja sunnuntaina”. Toinen esimerkki on kappale ”Juhannustanssit”, jossa alun perin lauletaan ”Onnen silloin Janatuinen saa”. TV-ohjelmassa Musiikin juhlaa vuonna 1968 Vainio taas ”unohti” sanat ja lauloi ”... silloin Janatuinen saa”.

Nuoruudessaan Vainio oli saanut Kotkassa mainetta laatimalla tunnettuihin kappaleihin rivot sanat. Esimerkiksi laulu ”Heijaa, ruusut tulipunaiset” muuttui hänen käsissään muotoon ”Heijaa, kuppa kullinnupin vei”.[17]

Alkuperäiset C-kasettijulkaisut

Lehtimiehet Oy:n julkaisema pornolehti Ratto tilasi Vainiolta 1970-luvun puolessa välissä pornolauluja. Lauluja äänitettiin kaksi kasetillista vuosina 1976 ja 1979. Hän sanoitti kappaleet ja myös lauloi osassa niissä salanimellä Junnu Kaihomieli. Myös muut kappaleilla esiintyneet artistit esiintyivät salanimillä. Esimerkiksi säveltäjä Reijo Lehtovirrasta tuli V. Hehtolitra ja eräästä naislaulajasta Aino Akti.[17] Vainion kanssa työskennelleet muusikot ja laulajat olivat pääasiassa lahtelaisia, joista kukaan ei ollut niin sanottu eturivin artisti.[1] Laulut levytettiin Pekka Nurmikallion studioilla Lahdessa.[17]

Ensimmäiset pornolaulunsa Vainio sai valmiiksi vuonna 1976 ja toiset, suuren kysynnän täyttäneet, vuonna 1979. Joissakin lauluissa on melodia jostakin tunnetusta kappaleesta, jonka tekijänoikeussuoja oli umpeutunut. Myös laulujen nimet viittasivat alkuperäisteoksiin.[1] Näitä on muun muassa ”Kumi-Roope” (Rosvo-Roope) ja ”Kaksi vanhaa hinttaria” (Kaksi vanhaa tukkijätkää). Osa taas oli Reijo Lehtovirran eli Hehtolitran säveltämiä.[1] Sanoitukset sisältävät Vainiolle tyypilliseen tapaan[23] runsaasti loppusointuja. Laulut julkaistiin C-kaseteilla, joiden nimet olivat Rattorallit, Rattomusikaali ja Kerrankin tarpeekseen.[24]

Kappaleet julkaistiin Juha Vainion pojan, tuottaja Ilkka Vainion, aloitteesta CD:llä vasta vuonna 1992 nimellä Pahojen poikien lauluja 1–2 ja 1997 nimellä Porno-ooppera / Pahojen poikien lauluja 3. Levyt myivät kultaa,[15] ja vuoden 1997 albumi oli Suomen albumilistalla viisi viikkoa – paras listasijoitus oli 27:s.[25] Ne laulut, joissa Vainio laulaa, julkaistiin Vainion vuonna 2008 julkaistulla suurkokoelmalla Legendan laulut – Kaikki levytykset 1963–1990. Kappaleiden alkuperäisiä master-nauhoja ei ole enää jäljellä.[24]

Vainion kirjoittamia pornolauluja on esittänyt myöhemmin muun muassa Jalmari Kolu Säätiö.[26] DJ Jorma teki kappaleista diskoversioita, jotka julkaistiin levyllä DJ Jorma.[27]

Pornolaulut julkaistiin Ilkka Vainion ideasta[16] 16. tammikuuta[28] 2008 karaoke-DVD:llä.[29] Laulujen esilaulajana on John Vittumäki eli Eppu Salminen, ja kuvituksesta on vastannut Juho Juntunen.[29]

Pahojen poikien lauluja -CD-levyjä myytiin niin paljon, että ne myivät kultaa. Jussi Raittinen totesi Muusikko-lehdessä laulujen olevan ”Klassista vaihtoehto-Junnua”. [15] Jukka Virtasen mielestä ”Pahojen poikien laulut olivat oivaltavia ja usein tekniikaltaan häikäiseviä.”[30]

Ilkka Vainio totesi karaoke-DVD:n julkistamistilaisuudessa:

»Juha Vainio on tehnyt todella hienoja lauluja ja vaikka kyseessä on ronskeja ralleja, niin näissäkin on oivallusta. Tosikoillehan tämä ei ole tarkoitettu. Enää ei lauleta pelkkää iskelmää, poppia ja rokkia. Nyt löysätään kravattia ja lauletaan myös pornoa.»
([16])

Vainio kirjoitti myös pornolaulujen jälkeen kaksimielisiä tekstejä. Hyvä esimerkki on yhdessä Kike Elomaan kanssa levytetty ”Kunto nousee sullakin”.[31] Ensimmäiset säkeet kuuluvat ”Nousee, nouseeko jo sullakin? / Nousee, ehkä vielä mullakin”, jossa Elomaa laulaa ensimmäisen säkeen ja Vainio toisen. Myöhemmistä sanoituksista käykin ilmi, että kyseessä on kuntoiluaiheinen laulu, jossa lauletaan punnusten nousemisesta.[32]

Paljon suorasukaisempi on ”Matkalla pohjoiseen”, jonka sanoitukset liittyvät miehisiin ongelmiin, kuten impotenssiin.[31] Kappale sisältääkin kuuluisat lauseet ”Mies kun tulee tiettyyn ikään, niin ei sillä pelaa mikään”[33] ja ”Sen näkee naamasta, kun lakkaa saamasta”.

Lisäksi Vainio kirjoitti Veikko Samulin sävellyksiin pikkutuhmia tekstejä, jotka Kikka levytti 1980-luvun lopussa.[34]