Jugoslaavit
Jugoslaavit (kirjaimellisesti eteläslaavit) oli entisen Jugoslavian alueella käytössä ollut slaavilaisenlähde? kansallisuusryhmän nimitys. Vuoden 2002 väestönlaskennassa 49 881 Serbiaan kuuluvan Vojvodinan ja 80 721 koko Serbian asukkaista ilmoitti olevansa kansallisuudeltaan jugoslaaveja.
Jugoslaavit-nimitystä alettiin käyttää Itävalta-Unkarin hallitseman Balkanin osan slaaviasukkaista 1800-luvun lopulla. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntyi Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta ja vuonna 1929 kuningas Aleksanteri I kaappasi vallan, ryhtyi hallitsemaan diktaattorina, muutti valtion nimen Jugoslaviaksi ja julisti serbien, kroaattien ja sloveenien olevan yhden suuren jugoslaavien kansan heimoja, jopa serbokroaattisloveenin kielen nimeksikin vaihdettiin jugoslaavi. Aleksanterin murhan jälkeen 1934 ryhdyttiin jälleen käyttämään vanhaa etnistä jakoa, mutta jotkut ihmiset jatkoivat jugoslaavi-nimityksen käyttämistä. Sosialistisen Jugoslavian politiikka tunnusti vuonna 1944 maan etnisen monimuotoisuuden, mutta tästä huolimatta jotkut ihmiset tunnustautuivat jugoslaaveiksi ja pitivät kaikkia jugoslaaveja yhtenä suurena kansana.
Vuoden 1971 väestönlaskennassa koko Jugoslavian väestöstä 273 077 eli 1,3 % ilmoitti kansallisuudekseen jugoslaavin ja vuonna 1981 1 219 024 eli 5,4 %. Vuonna 1991 239 777 eli 5,51 % Bosnia ja Hertsegovinan asukkaista ja 4,25 % Montenegron asukkaista ilmoitti kansallisuudekseen jugoslaavin.