Juan Ramón Jiménez
Juan Ramón Jiménez (23. joulukuuta 1881 Huelva – 29. toukokuuta 1958 Puerto Rico) oli espanjalainen runoilija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1956.[1]
| Juan Ramón Jiménez | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. joulukuuta 1881 Moguer, Espanja |
| Kuollut | 29. toukokuuta 1958 (76 vuotta) San Juan, Puerto Rico |
| Ammatti | runoilija |
| Puoliso | Zenobia Camprubí Aymar |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | espanja |
| Tuotannon kieli | espanja |
 Nimikirjoitus |
|
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
| fundacion-jrj.es | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Teokset
Jiménezin tuotanto voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisen vaiheen teokset syntyivät kotiseudulla Espanjassa. Toinen vaihe alkoi, kun Jiménez matkusti New Yorkiin mennäkseen naimisiin kääntäjä Zenobia Camprubín kanssa ja vietti tämän kanssa pitkän kuherruskuukauden, jonka aikana nuori vaimo luki Jimenezille amerikkalaisen runouden espanjankielisiä käännöksiä. Kolmas vaihe alkoi Espanjan sisällissodan aikana, kun Jiménez muutti ulkomaille. Hän asui ensin Kuubassa ja myöhemmin Puerto Ricossa.[2]
Jiménezin herkkä kausi ajoittui vuosille 1898–1915. Tällä kaudella runoilija sai vaikutteita erityisesti Gustavo Adolfo Bécquerin teoksista, symbolismista ja modernismista. Tämän ajan teoksia ovat muiden muassa: Rimas (1902), Arias tristes (1903), Jardines lejanos (1904), Elegías (1907), La Soledad Sonora (1911), Pastorales (1911), Laberinto (1913) ja Estío (1916).lähde?
Herkkää kautta seurasi älyllinen kausi vuosina 1916–1936. Jiménezin tämän kauden teoksista merkittävimpiä ovat: Diario de un poeta recién casado (1916), Primera antolojía poética, (1917), Eternidades (1918), Piedra y cielo (1919), Poesía (1917–1923) ja Belleza (1917–1923). Merkittävin teos on Platero y yo 1917 (Harmo ja minä – andalusialainen elegia, suom. Tyyni Tuulio, 1957).lähde?
Runoilijan viimeisen kauden (1937–1958) tärkeimpiä teoksia ovat: Animal de fondo (1949), Tercera antolojía poética (1957), En el otro costado (1936–1942) ja Dios deseado y deseante (1948–1949).lähde?
Suomennettu tuotanto
- Pääartikkeli: Luettelo Juan Ramón Jiménezin tuotannon suomennoksista
- Harmo ja minä: andalusialainen elegia, romaani (Platero y yo); suom. Tyyni Tuulio, Helsinki: WSOY 1957. – 3. p. Helsinki: WSOY 1979 ISBN 951-0-09043-3 Sarja:Kolibri-kirjasto
Jiménezin runojen suomennoksia on muun muassa seuraavissa antologioissa:
- Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja, toim. Tyyni Tuulio, Helsinki: WSOY 1954
- Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa, suom. ja toim. Aale Tynni, Helsinki: WSOY 1976 ISBN 951-0-07416-0
- Kirsi Kunnas: Puut kantavat valoa: runot 1947–1986, Helsinki: WSOY 1999 ISBN 951-0-23723-X – 5. korj. p. Helsinki: WSOY 2007 ISBN 978-951-0-33307-5
Lähteet
- The Nobel Prize in Literature 1956 (elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. Viitattu 23.9.2009. (englanniksi)
- Petri Liukkonen: Juan Ramón Jiménez (1881–1958) Authors' Calendar. Viitattu 28.5.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juan Ramón Jiménez Wikimedia Commonsissa
- Jiménez-säätiö (espanjaksi)