Jousimetsästys

Jousimetsästys on tuhansia vuosia vanha metsästysmuoto. Jousella metsästyksestä ja jousiaseen käytöstä kuuluisimmat lienevät Yhdysvalloissa eläneet intiaanit. Intiaaneilla oli aseenaan jäykät primitiivijouset. Jousia käytettiin ennen ruutiaseita niin metsästykseen kuin sotimiseen. Ruutiaseiden syrjäyttäessä jouset tuli pitkä taantumus jousien käytön ja kehityksen suhteen.

Taljajousimetsästystä Äänekoskella

Metsästys jousella on tullut uudestaan metsästyksen harrastajien pariin koska laji vaatii enemmän taitoja metsästäjältä ruutiaseeseen verrattuna. Myös nykyteknologia on vienyt jousia eteenpäin, ja näin ollen saanut ihmiset taas kiinnostumaan jossain määrin jousista. Kokenutkin ruutiasetta käyttävä metsästäjä saa aivan uuden näkökulman ja haasteen metsästykseen. Suomessa metsästetään primitiivi/itsetehdyillä-, pitkä-, vastakaari- ja taljajousilla. Varsi- eli jalkajousella ei saa Suomessa metsästää.

Nuolenkärkiä

Jousimetsästykseen Suomessa liittyy tietenkin rajoituksia, joiden perusteella jousi valitaan metsästykseen. Yleisesti ottaen jousella pitää pystyä osumaan noin 18 metristä riistaeläimen vitaalis-alueelle. Myös jousen virittämiseen tarvittavaan voimaan on kiinnitetty huomiota. Metsästysasetuksen 20§:n mukaan jousen jännittämiseen tarvittavan voiman on oltava vähintään 180 Newtonia, joka vastaa hieman yli 18 kiloa tai noin 41 naulaa. Nuolen pituus määräytyy ampujan vetopituuden mukaan ja nuolen kärki määräytyy metsästettävän riistan mukaan. Esimerkiksi oravia ammutaan yleensä vasamalla eli tylppäpäisellä nuolella ( engl. blunt arrow > slang. "bluntti" ) ja metsäkaurista ja muita saaliseläimiä metsästettäessä käytetään vähintään 22 mm halkaisijaltaan olevia leikkaavia teriä. Metsästyslaki muuttui elokuun alusta 2017 siten, että jousimetsästyksen piiriin tuli periaatteessa kaikki hirveä pienemmät riistaeläimet. Majavia metsästettäessä pitää kytkeä nuoli siimalla tai muulla vastaavalla keinolla jouseen. Muiden eläinten metsästyksessä ei vastaavia määräyksiä ole, mutta joka tapauksessa osuman on oltava heti tappava. Taulukärjellä ei saa metsästää. Valkohäntäpeuraa ja muun muassa villisikaa jousella metsästävän pitää suorittaa erillinen ammuntakoe.[1] Jousimetsästykseen sovelletaan samoja metsästyslain yleismääräyksiä mitä on ruutiaseilla. Kuten muun muassa varoetäisyyksiä ja aseen kuljettamista ajoneuvoissa.[2]

Todistus jousiammuntakokeen suorittamisesta

Lähteet

  1. Metsästyslaki muuttuu - merkittäviä muutoksia jousiaseelle Pirkanmaan Jousimetsästäjät. Viitattu 3.10.2017.
  2. 1 Laki metsästyslain muuttamisesta finlex.fi. Eduskunta. Viitattu 4.10.2017.

    Kirjallisuutta

    • Hyytinen, Timo: Suuri Jousikirja. Arma Fennica Oy, 1990. ISBN 951-96205-0-8.
    • Hyytinen, Timo: Jousikirja. Arma Fennica Oy, 2016. ISBN 978-952-5687-38-5.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.