Suomalainen jouluateria

Ennen vanhaan pula-aikana jouluksi pyrittiin järjestämään herkullista syötävää, jotta ateria olisi koko vuoden paras. Lapset saivat siirapista tehtyjä karamelleja ja sokeria oli saatavilla.

Jouluruokiin liittyy sanonta ”kun loppiainen lopsahtaa, kaali kuppiin kopsahtaa”. Tämä tarkoittaa sitä, että joulunajan herkulliset ruoat on syöty loppuun, ja paluu arkeen tapahtuu suurin piirtein loppiaisen aikoihin.

Jouluateria jätettiin ennen pöydälle koko yöksi. Sitä saivat sitten kotitontut ja muut nälkäiset käydä syömässä pitkin yötä.

Jouluateria on tärkeä osa joulua. Jouluna on ollut tapana syödä hyvin ja jopa öisin ruokailu perinteen mukaan on sallittua.

Mausteet olivat entisaikaan statussymboleita – mitä maustetumpi ruoka, sitä rikkaampi perhe. Joulun mausteilla on todella pitkä historia. Niitä tuotiin kaukaisista maailmankolkista ja ne yhdistettiin ylelliseen elämään. Monet mausteet olivat aikoinaan kullan ja jalokivien arvoisia. Hedelmistä jouluun ovat kuuluneet erityisesti omenat, mutta nykyisin monet eksoottisetkin hedelmät.

Perinteiseen suomalaiseen joulupöytään kuuluvat erilaiset laatikot, kuten maksa-, porkkana-, lanttu- ja perunalaatikko, ja yleensä aina joulukinkku, ostettu tai itse valmistettu. Nykyisin kinkun vaihtoehtona voidaan tarjota kalkkunaa tai vegaaneillekin sopivaa seitankinkkua. Myös rosolli, karjalanpaisti, luumukiisseli sekä erilaiset kalaruoat kuten lipeäkala, kylmäsavustettu lohi sekä graavilohi ja -siika ovat joulun ajan ruokia. Kalaruoat juontavat juurensa paastosta, jota ennen vietettiin adventtiaikana. Jouluaaton ruokia on riisistä valmistettu joulupuuro manteleineen. Jouluna syödään myös joulutorttuja ja piparkakkuja, joita entisaikaan leivottiin jo viikkoja ennen joulua. Jouluateria on päätapahtuma sekä aattona että joulupäivänä. Kautta aikojen erilaiset alkoholijuomat, kuten glögi ja joulu- tai talvioluet kuuluneet monen suomalaisen joulunviettoon. Tilastojen mukaan Alkon myynti kasvaa huomattavasti joulua edeltävien kahden viikon aikana ja litramääräisesti eniten kasvaa punaviinien myynti.[1] Glögi on yleistynyt joulujuomana ja ohittanut kahvin varsinkin pikkujouluissa. Nykyisin kuitenkin glögiä tarjotaan useammin alkoholittomana, joissakin paikoissa on tarjolla sekä punaviinillä terästettyä että alkoholitonta glögijuomaa. Nykyisin valmistetaan myös joulusimaa, joka muuten on varsinaisesti vappujuoma. Suklaa ja muut makeiset kuuluvat myös jouluun.[2] Ennen myös sahti on kuulunut joulupöytään koko Suomessa, mutta nykyisin sitä tarjotaan jouluruoan kanssa vain Hämeessä.[3]

Monissa julkisissa laitoksissa, kouluissa ja työpaikoilla on ennen joulua yhteinen jouluateria. Nykypäivänä monissa yrityksissä tarjottava joulua edeltävä ateria valitaan muuksi kuin jouluisia ruokia sisältäväksi, koska katsotaan, että jouluruokaa saa aivan riittävästi jouluna – tarjottava ateria on samalla kiitos henkilökunnalle kuluneen vuoden aherruksesta.

• Mannerström, Leif: Perinteistä joulupöytään. (Mannerströms julkokbok, 2010.) Suom. Sikka Hirvonen. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-38132-8.

• Kotiliesi: Jouluateria perinteiseen tapaan
• Avoin museo: Joulusauna ja jouluateria – perinteisimpinä säilyneet joulutavat (Arkistoitu – Internet Archive)