Joulu eri maissa
Jouluperinteet eri maissa vaihtelevat.
Suomi
- Pääartikkeli: Joulu Suomessa
Suomessa joulun vietto alkaa yleensä jo aattoiltana.[1] Ensimmäinen ja toinen joulupäivä ovat virallisia vapaapäiviä. Myös jouluaatto on useimmiten palkallinen vapaapäivä.[2] Myös julkinen liikenne loppuu Suomessa lähes kokonaan iltapäivällä jouluaattona[3].
Kristillistä sanomaa arvostavissa perheissä voidaan lukea ääneen jouluevankeliumi ennen jouluateriaa.[4] Jouluaamuna on joulukirkko. Kirkossa kuullaan jouluevankeliumi ja veisataan Martti Lutherin virsi 21 Enkeli taivaan.[5]
Suomalaisen joulun ulkoisiin ihanteisiin liittyvät joulusauna, jouluruuat, joulukuusi, kynttilät ja muut joulukoristeet.[6] Perinteisiä koristeita ovat himmeli ja olkipukki.[7][8] Pikkulintuja ruokitaan lyhteillä tai talipalloilla.[4] Ennen lahjojen jakoa käydään usein hautausmaalla sytyttämässä kynttilöitä sukuhaudoille.[4] Illalla on joulusauna.[5] Jouluna syödään paljon.[9] Suomalaiseen joulupöytään yleensä kuuluvia ruokia ovat muun muassa erilaiset laatikot, yleensä porkkana-, lanttu- ja perunalaatikot sekä erilaiset kalaruoat kuten kylmäsavustettu lohi, graavilohi ja graavisiika. Jouluaattona syödään joulupuurona yleensä riisipuuroa. Joulun leivonnaisia ovat joulutortut ja piparkakut. Joulukinkku on lihansyöjien herkku.[10]
Illalla vierailee joulupukki. Suomessa joulupukki vierailee jo aattoiltana kello neljän ja kymmenen välillä. Ainakin riehakkaiden pikkujoulujen aikaan saatetaan jossain nähdä myös nuuttipukki[11][12]
Suomalaisperäisiä joululauluja ovat esimerkiksi En etsi valtaa loistoa, Kun joulu on, Varpunen jouluaamuna ja Sylvian joululaulu.
Venäjä
Venäjällä joulupäivää vietetään Venäjän ortodoksisen kirkon käyttämän juliaanisen kalenterin mukaisesti 25. joulukuuta eli gregoriaanisen kalenterin mukaan 7. tammikuuta. Neuvostoaikana joulu oli kielletty kristillisenä, mutta itsenäisen Venäjän myötä jälkeen jouluperinne elpyi. Nykyään Venäjällä kristillisen joulun aseman on paljolti ottanut uusivuosi Pakkasukkoineen. Pakkasukko kulkee venäläisellä kolmivaljaksella ja mukanaan hänellä on lapsenlapsensa Lumityttö. Uudenvuodenyönä Pakkasukko ja Lumityttö tuovat lapsille lahjoja sekä toteuttavat ihmisten salaisia toiveita. Joulupukin kanssa Pakkasukko on vanha ystävä. Kotona uutta vuotta juhlittaessa kutsutaan paljon sukulaisia ja ystäviä pitkille juhlaillalliselle. Kuohuvia maljoja kohotetaan tunneittain siitä lähtien, kun uusi vuosi alkaa Venäjän kaukoidässä.[13][14]
Lähteet
- Aalto, Satu (toim.): Suuri perinnekirja: Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt, s. 19. Hämeenlinna: Karisto, 1999. ISBN 951-23-3963-3.
- Almanakka vuodeksi 2010 jälkeen Vapahtajamme Kristuksen syntymän, s. 4 (luettelo Suomalaisen kalenterin juhlapäivät) ja 28 (joulukuun aukeama, 24.12. merkitty arkipäiväksi). Helsingin yliopisto/ Ajasto, 2009. ISSN 1239-1654.
- Hartikainen, Erkki: Joulu ja talvipäivän seisaus dlc.fi. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 24.12.2010.
- Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 190.
- Rakas, tuttu ja tunnelmallinen suomalainen joulu – jouluperinteet 14.11.2007. Plaza.fi. Arkistoitu 23.3.2007. Viitattu 6.12.2009.
- Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin, s. 189. WSOY, 1999. ISBN 951-0-23761-2.
- Himmeli Tulkoon joulu. Kirjastovirma. Viitattu 24.5.2009. [vanhentunut linkki]
- Joulun esine – olkipukki Joulukuu 2004. Satakunnan museo. Arkistoitu 7.11.2007. Viitattu 6.12.2009.
- Lempiäinen, Pentti: Pyhät ajat, s. 96. 6. uudistettu painos. Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-651-8.
- Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 193.
- Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä. WSOY, 1994. ISBN 951-0-22920-2.
- Aurejärvi-Karjalainen 1999.
- Dobrowolski, Taneli: Joulunviettoa Venäjällä Rusgate. Viitattu 25.12.2010. [vanhentunut linkki]
- Ded Moroz eli Pakkasukko Venäjällä Tunturisuden joulusivut. Viitattu 25.12.2010.