Jouko Tyyri
Jouko Juhani Tyyri (vuoteen 1947 Laine; 8. helmikuuta 1929 Helsinki – 9. toukokuuta 2001 Ponferrada, Espanja) oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja poliitikko. Hän oli naimisissa, ja hänellä on yksi poika ja yksi tytär.
Ura
Tyyri pääsi ylioppilaaksi 1949. Hän työskenteli vuodesta 1950 lähtien Savon Sanomissa, Suomen Kuvalehdessä (myös päätoimittajana 1973–1974), Helsingin Sanomissa ja Aamulehdessä kulttuuritoimittajana ja kolumnistina sekä Yhteishyvä-lehden päätoimittajana. Tyyri oli Yleisradion teatteripalvelun päällikkönä 1972–1973. [1]
Tyyri kuului alkuun Urho Kekkosen "hoviin" mutta käänsi 1970-luvulla tälle selkänsä ja katkoi muutenkin siteensä Kekkosen piireihin. Hänestä tuli Kekkosen kriitikko ja siinä asiassa ladunavaaja.
Tyyri toimi 2. opetusministerinä Teuvo Auran virkamieshallituksessa 1971–1972.
Tyyri kuoli sydänkohtaukseen toukokuussa 2001 ollessaan Espanjassa kävelemässä 400 kilometrin pituista Santiago de Compostelaan johtavaa Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreittiä.
Teoksia
- Takiaisia: Kokoelma aforismeja. Helsinki: WSOY, 1950.
- Nokivalkea. Helsinki: WSOY, 1954.
- Kekkonen, Matti & Tyyri, Jouko: Asiat ja asenteet. Jyväskylä: Gummerus, 1959.
- Epäilyttävät huvit: Otteita vainotun arjesta. Jyväskylä: Gummerus, 1960.
- Nuoruuden kritiikki: Kootut aforismisarjat. Helsinki: WSOY, 1975. ISBN 951-0-07280-X.
- Kohtaamisia. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-29395-4.
Lähteet
- Kuka kukin on 1978, s. 1025. Projekt Runeberg.
Kirjallisuutta
- Kalemaa, Kalevi: ”Tyyri, Jouko (1929–2001)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 109–110. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2. / Teoksen verkkoversio.
- Tarkka, Pekka: ”Jouko Tyyri 1950-luvulla: Elokuvalla on vaiheikas historia ja kuolematon sielu”, Filmihullu 5/2005.
Aiheesta muualla
- Jouko Tyyrin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
- Jouko Tyyri Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
- Jouko Tyyrin haastattelu 1960-luvun lopusta. YLE Elävä arkisto.
- Tyyri, Jouko hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
Edeltäjä: Meeri Kalavainen |
Suomen II opetusministeri (kulttuuriministeri) 1971−1972 |
Seuraaja: Pentti Holappa |
Edeltäjä: Leo Tujunen |
Suomen Kuvalehden päätoimittaja 1973–1974 |
Seuraaja: Mikko Pohtola |
Meeri Kalavainen (1970) | Jouko Tyyri (1971) | Pentti Holappa (1972) | Marjatta Väänänen (1972) | Kalevi Kivistö (1975) | Kaarina Suonio (1982) | Arvo Salo (1983) | Gustav Björkstrand (1983) | Anna-Liisa Kasurinen (1987) | Tytti Isohookana-Asunmaa (1991) | Claes Andersson (1995) | Suvi-Anne Siimes (1998) | Suvi Lindén (1999) | Kaarina Dromberg (2002) | Tanja Karpela (2003) | Stefan Wallin (2007) | Paavo Arhinmäki (2011) | Pia Viitanen (2014) | Sanni Grahn-Laasonen (2015) | Sampo Terho (2017) | Annika Saarikko (2019, 2020) | Hanna Kosonen (2019) | Antti Kurvinen (2021) | Petri Honkonen (2022)