Jouko Sorva

Mauno Ikäheimonen, kirjailijanimeltään Jouko Sorva, (19. elokuuta 1927 Savonlinna – 25. maaliskuuta 2022 Kuopio)[1] oli suomalainen toimittaja ja kirjailija, joka käytti myös nimimerkkiä Maks.

Ikäheimosen vanhemmat olivat piiriesimies Emil Ikäheimonen ja Hilda Maria Makkonen. Hän kävi Kuopion lyseota 1939–1944.

Ikäheimonen oli toimittajana, uutispäällikkönä, ja toimituspäällikkönä Savon Sanomissa vuodesta 1948. Hän oli myös Pohjois–Savon Kirjallinen Yhdistys Vestäjät r.y. yhdistyksen johtokunnassa 1961 ja 1964–1968. Ikäheimonen toimi aktiivisesti Pohjois-Savon sotilaspoikien perinnekillassa.[2][3]

Teoksia

Nimellä Mauno Ikäheimonen:

  • Fokker D XXI Suomen sinessä ; kirj. Jukka Nykänen, Mauno Ikäheimonen, Heikki Lahtela. Karjalan lennoston kilta 1989

Nimellä Jouko Sorva:

  • Benjamino, lammen laulaja : satu ; kuvitus Maija Karma. WSOY 1950
  • Lumiukko tuli pihaan ; kuvitus Maija Karma. Lasten oma kirjasto 19. WSOY 1955
  • Tuhatviisisataa riikintaalaria. Porvoo 1957. Nuorten toivekirjasto 100. WSOY
  • Salaperäinen harmaahaiven. Nuorten toivekirjasto 113. WSOY 1958

Toimitustöitä
  • Mun muistuu mieleheni ; toimittajat Mauno Ikäheimonen, Lassi Koponen. Kuopion sotilaspoikien perinnekilta, Kuopio 1994
  • Mun muistuu mieleheni 2 ; toimittaja Mauno Ikäheimonen. Julkaisija Kuopio: Mauno Ikäheimonen 2021

Lähteet

Viitteet
  1. Kuolinilmoitus, Mauno Ikäheimonen, Savon Sanomat, 2022, No 109, sivu 32, julkaistu 24.4.2022
  2. Mauno Ikäheimonen: Kun "Natte" tykin osti, Savon Sanomat, Pääkirjoitus & Mielipide savonsanomat.fi. 22.4.2012. Viitattu 13.2.2022.
  3. Mauno Ikäheimonen: Tokio ei saanutkaan vuoden 1940 kisoja, Sotilaspoika 3/2019, sivu 10 1598898.166.directo.fi. 20.9.2019. Viitattu 13.2.2022.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.