Jouko Korpivaara

Jouko Juhani Korpivaara (16. lokakuuta 1920 Helsinki – 3. lokakuuta 2000 Lhasa, Tiibet) oli suomalainen insinööri, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.[1]

Korpivaaran vanhemmat olivat kauppaneuvos Juhani Korpivaara ja Aune Heleena Niemistö ja puoliso vuodesta 1944 Anna-Liisa Stavenhagen. Kauppaneuvos Paavo Korpivaara oli Jouko Korpivaaran veli. Jouko Korpivaara lopetti keskikoulun käynnin 1933 ja tuli töihin isänsä johtamaan Korpivaara-yritykseen. Vuonna 1937 hän meni Saksaan opiskelemaan insinööriksi, mutta sota keskeytti opinnot 1939. Sotien jälkeen 1945 Korpivaara valmistui kuitenkin insinööriksi Tukholmassa.[1]

Korpivaarasta tuli 1946 Korpivaara-yhtiön tuotantotoiminnan osastopäällikkö ja 1948 yrityksen maatalouskoneiden maahantuontia varten perustaman erillisen Farming-yhtiön myyntipäällikkö. Vuonna 1954 hänestä tuli Farmingin toimitusjohtaja ja Korpivaara-yhtiön hallituksen jäsen ja vuonna 1961 Korpivaara-yhtiön teknillinen johtaja. Hänen vastuullaan oli muun muassa yrityksen harjoittama teollisuustoiminta. Farming-yhtiön toimitusjohtaja Korpivaara oli vuoteen 1962, Kone-Dieselin 1960–1974 ja Hydorin 1966–1974 sekä Korpivaara-yhtiön hallituksen jäsen vuoteen 1979.[1][2]

Kauniaisissa asuessaan Korpivaara osalistui kunnallispolitiikkaan, toimien kauppalanvaltuustossa 1954–1961. Hän sai teollisuusneuvoksen arvonimen vuonna 1973. Korpivaara hankki liike-elämän jätettyään Linnan kartanon Keimolasta ja kunnostutti ja otti sen asunnokseen. Hän harrasti muun muassa historiallisia höyrylaivoja ja avomeripurjehdusta. Sotilasarvoltaan Korpivaara oli reservin kapteeni.[1][2]