Joseph Lamb

Joseph Francis Lamb syntyi Montclairissa, New Jerseyn osavaltiossa Yhdysvalloissa 6. joulukuuta 1887. Hänen vanhempansa olivat James ja Julia Lamb. [1] Perheessä oli kaikkiaan 4 lasta. Josephin lisäksi siihen kuuluivat vanhemmat sisarukset James jr. (s. 1872), Katharine (s. 1878) ja Anastasia (s. 1884). [1] Nuoruudessaan Joseph sai isältään oppia puusepän ammattiin. Joseph oppi pianonsoittoa sisariltaan. 8-vuotiaana hän kävi soittotunneilla.

Lokakuussa 1900 Lambin isä kuoli ja seuraavana vuonna nuori Joseph lähetettiin Ontarion provinssiin, Kitcheneriin, jossa hän aloitti opinnot St. Jerome Collegessa (nykyisin St. Jeromen yliopisto). [2] Siellä hän sai muutaman viikon ajan opetusta pianon soittoon paikalliselta papilta, mutta alkoi pian opiskella soittamista omatoimisesti. Lamb valmistui oppilaitoksesta vuonna 1904. Hän palasi kotiin, mutta muutti pian New Yorkiin, jossa työskenteli aluksi apulaisena kauppaliikkeessä. Varsinaisen elämäntyönsä Lamb teki v:sta 1914 alkaen toiminimi L. F. Dommerich & Co Ltd:n palveluksessa, josta hän jäi eläkkeelle v. 1957. [2]

Lamb sävelsi ensimmäiset sävellyksensä melko heti kouluun päästyään v. 1900. Hänen ensimmäinen ragtimekappaleensa oli nimeltään Muskoka Falls, jota hän sävelsi vuonna 1902. [1] Se tosin jäi keskeneräiseksi. (Kappaleen täydensi ja julkaisi Bill Edwards vuonna 2006). Lambin ensimmäiset sävellykset julkaistiin Torontossa v. 1905. [1] Lamb tapasi vuonna 1907 Scott Joplinin, kun oli ostamassa nuotteja John Starkin musiikkiliikkeessä. [1] Tapaamisen seurauksena Joplin teki sovituksen Lambin sävellykseen Sensation, jonka John Stark julkaisi vuonna 1908. Lamb sai teoksesta korvausta 25 $ ja joitakin viikkoja myöhemmin toiset 25 $, kun sävellystä oli myyty 1000 kappaletta. [1] Starkin musiikkikustantanmo julkaisi vuosina 1908-1919 12 Lambin ragtimesävellystä.

Lambilla oli New Yorkissa vuosina 1906-1911 oma orkesteri (Clover Imperial Orchestra), joka esitti pääasiassa ragtimemusiikkia. [1][2] Orkesteri esiintyi paikallisissa tilaisuuksissa ja tanssiaisissa. 1920-luvulla Lamb sävelsi ja julkisti useita sävellyksiä, mutta ne katosivat musiikkikustantamon muuton yhteydessä vuonna 1935. Ragtime-musiikin suosion kuihduttua jazzin noustessa suosioon 1920-luvun mittaan Lamb ei enää julkaissut musiikkia. Hän soitti enimmäkseen yksityistilaisuuksissa ja sävelsi kappaleita harrastusmielessä. Vuosina 1928-1935 Lamb järjesti minstrel-esityksiä St. Edmondsin kirkossa Brooklynissä. [1] Lamb sävelsi esityksiin musiikkia, muttei itse esiintynyt. 1930-luvulla Lamb ei enää juurikaan säveltänyt. Hän vietti hiljaiseloa. Ragtimemusiikki alkoi tehdä uutta tulemista 1940-luvulla. Rudi Blesh ja Harriet Janis alkoivat keräsivät aineistoa kirjaansa They All Played Ragtime (julkaistiin 1950). Sitä varten he etsivät Joseph Lambin käsiinsä ja haastattelivat tätä. Lamb innostui asiasta ja alkoi säveltää uusia kappaleita ja myös etsiä vanhoja sävellyksiään julkaisemista varten. Hän äänitti itse pianolla soittamiaan kappaleita nauhalle. Vuonna 1959 Lamb levytti joitakin kappaleitaan.

Lamb kuoli sydänkohtaukseen Brooklynissä, New Yorkissa 3. syyskuuta 1960. Hänet haudattiin Immaculate Conceptionin hautausmaalle, Montclairissa, New Jerseyssä. [3]

Lamb avioitui vuonna 1911 Henrietta Schulzin kanssa.[1] Parille syntyi yksi poika, Joseph jr. vuonna 1915. Henrietta kuoli influenssaan helmikuussa 1920. [1][2] Lamb avioitui toisen kerran Amelia Collinsin kanssa marraskuussa 1922. Tästä liitosta syntyi neljä lasta: Patricia (s. 1924), Richard (s. 1926), Robert (s. 1927) ja Donald (s. 1930). [2] Patricia on isänsä tavoin lahjakas pianisti.

Joseph Lambin leski Amelia kertoi haastattelussa vuonna 1975, että Joseph Lamb julkaisi osan sävellyksistään nimimerkeillä Harry Moore ja Earl West. [2] Sittemmin on paljastunut, että Lamb julkaisi kyseisillä nimimerkeillä musiikkia torontolaisen Harry H. Sparksin musiikkikustantamon kautta ja yhden kappaleen myöhemmin. [2] Kustantaja Harry Sparks julkaisi sävellykset, kun Lamb oli jo palannut Kanadasta takaisin Yhdysvaltoihin. Ajan käytännön mukaan musiikkijulkaisijat julkaisivat sävellyksiä usein nimimerkkien suojissa, jotta olisi näyttänyt siltä kuin kustantamon listoilla olisi ollut useampia säveltäjiä.[1] Sparksin musiikkikustantamon lopetettua toimintansa tiedot sävellyksistä jäivät unohduksiin. Tietoja joistakin näistä sävellyksistä on paljastunut vasta ihan äskettäin.

Nimimerkillä Harry Moore:

• Sweet Nora Doone (1907)
• The Engineer's Last Good-Bye (1908)
• I'm Jealous of You (1908)
• She Doesn't Flirt (1908)

Nimimerkillä Earl West:

• Somewhere a Broken Heart (1908); sanoitus Samuel A. White
• In the Shade of the Maple by the Gate (1908); sanoitus Ruth Dingman

Lamb sai julki nimimerkillä Harry Moore vielä vuonna 1913 kappaleen The Ladies' Aid Song, jonka julkaisi Torontossa kanadalainen musiikkikustantamo Musgrave Bros & Davies. [2] Syy, että tämä sävellys julkaistiin poikkeuksellisesti erikseen, on ollut Sparksin musiikkiliikkeen toiminnan päättyminen aivan 1910-luvun alussa.

Joseph Lambin tuotanto käsittää 36 ragtimesävellystä. [2] Niiden lisäksi hän sävelsi novelty piano-musiikkia, 43 laulua ja 20 sekalaista musiikkikappaletta. Kokoelma Lambin ragtimesävellyksistä julkaistiin postuumisti teoksessa Ragtime Treasures vuonna 1964.