Josef Kramer
Josef Kramer (10. marraskuuta 1906 – 13. joulukuuta 1945) oli Bergen-Belsenin keskitysleirin komendantti. Hänet tunnettiin leirin asukkaiden mukaan Belsenin petona. Hän oli pahamaineinen sotarikollinen ja vastuussa tuhansien ihmisten kuolemasta kaasukammioissa. Sodan jälkeen hänet todettiin syylliseksi sotarikoksiin ja hirtettiin Hamelnin vankilassa.
Elämäkerta
Kramer oli syntynyt Münchenissä ja liittyi Saksan kansallissosialistiseen työväenpuolueeseen 1931 ja SS:ään 1932. Hänen SS:n koulutuksensa vei hänet ensin vanginvartijaksi ja toisen maailmansodan sytyttyä keskitysleirivartijaksi. Vuonna 1934 hänestä tuli Dachaun vankilan johtaja. Hänet ylennettiin nopeasti, ja hän sai korkeampia virkoja edelleen Sachsenhausenin ja Mauthausenin keskitysleireillä.
Kramerista tuli Auschwitzin komendantti Rudolf Hössin apulainen vuonna 1940 ja Natzweilerin keskitysleirin johtaja kesällä 1941. Kramer ylennettiin Hauptsturmführeriksi 1942 ja toukokuussa 1944 hänestä tuli Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin kaasukammioista vastaava päällikkö. Joulukuussa 1944 Kramerista tuli Belsenin keskitysleirin komendantti. Sodan jälkeen Josef Kramer ja 44 muuta Belsenin keskitysleirin vartijaa, mukaan lukien 15 naista, joutuivat brittiläisen sotilastuomioistuimen eteen Lüneburgin lähellä. Kyseinen Belsen-oikeudenkäynti kesti syyskuusta marraskuuhun 1945. Kramer tuomittiin kuolemaan 17. marraskuuta 1945 ja hirtettiin 13. joulukuuta samana vuonna.
