Josef Joakim Simelius
Josef (Jooseppi) Joakim Simelius (8. marraskuuta 1867 Paavola – 1. heinäkuuta 1942 Kuopio) oli suomalainen kirkkoherra, tuomiorovasti ja valtiopäivämies.[1][2]
Henkilöhistoria
Simeliuksen vanhemmat olivat lukkari Josef (Juuso) Simelius ja Jenny Teodora Stenbäck. Hän pääsi ylioppilaaksi 1885 Oulun suomalaisesta yksityislyseosta ja suoritti teologian erotutkinnon Helsingin yliopistossa 1888. Simelius vihittiin papiksi 1890. [1]
Simelius oli kirkkoherran apulaisena Nivalassa ja v.t. kirkkoherrana siellä 1890–1893. Hän oli sitten kirkkoherran apulaisena Kuopiossa 1893–1898 ja hän hoiti Kuopiossa myös Kuopion lääninvankilan ja Niuvanniemen sairaalan saarnaajan virkaa. Simelius oli kirkkoherrana Torniossa 1898–1907, Uudenkaupungissa 1907–1917 ja Kuopion kaupunkiseurakunnassa vuodesta 1917. Hän oli Kuopion tuomiorovastina 1939–1942, Oulun tuomiokapitulin asessorina 1921–1927, Uudenkaupungin valtuuston jäsenenä ja puheenjohtajana 1911–1918 sekä pappissäädyn edustajana valtiopäivillä 1904. Kirkolliskokouksen jäsen Simelius oli 1903–1937. [1]
Simelius oli naimisissa vuodesta 1902 Helmi Johanna Helmisen kanssa.[1] Heidän lapsiaan olivat Helsingin yliopiston geofysiikan professori Heikki Simojoki, arkkipiispa Martti Simojoki ja muistelmakirjailija Aili Simojoki.[3]
Julkaisuja
- Mikä merkitys on profeetta Joonaksen lähetyksellä Niniveen Jumalan valtakunnan historiassa?, väitöskirja. B. B. Bergdahl, Oulu 1902
- 2. Korinttolaiskirjeen selitys teoksessa Uuden testamentin selitysteos. 2 nide, Apostolien teot ja kirjeitä ; toimittajat J. A. Mannermaa ja Eero Hyvärinen. WSOY 1920-1926