José Manuel Barroso

José Manuel Durão Barroso [ʒuˈzɛ mɐˈnu̯ɛl duˈɾɐ̃u̯ bɐˈʁɔzu] (s. 23. maaliskuuta 1956 Lissabon)[1] oli Euroopan komission puheenjohtaja vuosina 2004–2014. Hän toimi Portugalin pääministerinä vuosina 2002–2004. Barroson ensimmäisen komission toimikausi oli 2004–2009[2] ja hän johti komissiota myös kaudella 2010–2014.[3] Väistyttyään Euroopan komission johdosta Barroso on toiminut neuvonantajan tehtävissä yhdysvaltalaisessa liikepankissa Goldman Sachsissa.[4][5]

José Manuel Barroso
Barroso toukokuussa 2010.
Barroso toukokuussa 2010.
Euroopan komission puheenjohtaja
Barroson komissio
23.11.2004–31.10.2014
Edeltäjä Romano Prodi
Seuraaja Jean-Claude Juncker
Portugalin pääministeri
6.4.2002–29.6.2004
Presidentti Jorge Sampaio
Edeltäjä António Guterres
Seuraaja Pedro Santana Lopes
Henkilötiedot
Syntynyt23. maaliskuuta 1956
Lissabon
Puoliso Maria Sousa Uva
Tiedot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Barroso opiskeli lakia Lissabonin yliopistossa ja valmistui yhteiskuntapolitiikan ja taloustieteen maisteriksi Geneven yliopistosta. Hän toimi apulaisprofessorina Lissabonin yliopiston oikeustieteen laitoksella ja Geneven yliopiston valtiotieteen laitoksella sekä vierailevana professorina Georgetownin yliopistossa Washingtonissa.[1]

Poliittisen uransa Barroso aloitti jo ennen neilikkavallankumousta 1974. Hän oli nuoruudessaan ja opiskeluaikoinaan aktiivinen maolainen kommunisti.[6] Vuonna 1980 Barroso liittyi keskustalais-oikeistolaiseen Portugalin sosiaalidemokraattiseen puolueeseen (PSD).[1] Vuonna 1985 Barroso pääsi pääministeri Aníbal Cavaco Silvan hallitukseen varasisäministeriksi ja vuonna 1987 kehitysyhteistyöministeriksi seuraavaksi viideksi vuodeksi. Vuonna 1991 hän oli neuvottelemassa tulitaukoa Angolan sisällissodassa ja tuki vuosina 1992–1995 Portugalin entisen siirtomaan Itä-Timorin itsenäisyyttä.[1] Vuonna 1992 hänet valittiin ulkoministeriksi, missä tehtävässä toimi sosiaalidemokraattisen puolueen vaalitappioon vuonna 1995 asti.

Oppositiossa Barroso valittiin parlamentin ulkoasioiden komitean johtoon, ja vuonna 1999 oman puolueensa puheenjohtajaksi ja siten oppositiojohtajaksi. Vuoden 2002 vaaleissa PSD sai tarpeeksi paikkoja muodostaakseen kokoomushallituksen Portugalin kansanpuolueen kanssa, ja Barroso valittiin pääministeriksi. Vuonna 2003 hän tuki Irakin sotaa, jota suurin osa portugalilaisista vastusti. Irakissa oli 128 Portugalin lähettämää sotilasta.[7]

Barroso on naimisissa ja hänellä on kolme lasta.[1]

Lähteet
  1. President of the Commission: My CV Euroopan komissio. Viitattu 2.7.2014. (englanniksi)
  2. The members of the Barroso Commission (2004–2009) Euroopan komissio. Viitattu 2.7.2014. (englanniksi)
  3. Who is who: Barroso Commission Euroopan komissio. Viitattu 2.7.2014. (englanniksi)
  4. Katainen myöntää kirjeessä, että tapasi Goldman Sachsille työskentelevän Barroson Yle Uutiset. Viitattu 24.2.2020.
  5. Jose Manuel Barroso - Keynote Speaker London Speaker Bureau. Viitattu 24.2.2020. (englanniksi)
  6. Conservative lawyer an ex-Maoist communist The Irish Times. Viitattu 24.2.2020. (englanniksi)
  7. Jose Manuel Durao Barroso: the Quiet Portugese who is unlikely to The Independent. 28.6.2004. Viitattu 24.2.2020. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    Portugali Edeltäjä:
    António Guterres    		 Portugalin pääministeri
    6. huhtikuuta 2002 – 29. kesäkuuta 2004    		 Seuraaja:
    Pedro Santana Lopes
    Euroopan unioni Edeltäjä:
    Romano Prodi    		 Euroopan unionin komission puheenjohtaja
    23. marraskuuta 2004 – 31. lokakuuta 2014    		 Seuraaja:
    Jean-Claude Juncker
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.