José Eibenschütz

Alexander Joseph ”José” Eibenschütz (8. tammikuuta 1872 Frankfurt am Main, Saksan valtakunta – 27. marraskuuta 1952 Ilfeld, Nordhausen, Saksan demokraattinen tasavalta) oli saksalainen kapellimestari, viulisti ja säveltäjä, joka työskenteli myös Suomen suuriruhtinaskunnassa.[1]

José Eibenschütz 1890-luvulla. Valokuva on omistettu Georg Schnéevoigtille.

José Eibenschützin vanhemmat olivat laulajia. Eibenschütz opiskeli musiikkia Frankfurtin konservatoriossa. Opistojensa jälkeen hän muutti vuonna 1892 Koblenziin ja toimi siellä viulunsoitonopettajana ja kaupunginorkesterin konserttimestarina. Seuraavana vuonna hän siirtyi konserttimestariksi Pietariin, ja vuonna 1894 hän muutti Turkuun Soitannollisen Seuran orkesterin konserttimestariksi ja orkesterinjohtajaksi.[1] Hänen ystäväpiiriinsä kuului muiden muassa Jean Sibelius, ja tämän Romanssi op. 42 on omistettu Eibenschützille.[2] Turussa kantaesitettiin Eibenschützin ooppera Ann Mari vuonna 1897, nimiroolissa Emma Engdahl-Jägerskiöld, ja Turussa syntyivät hänen lapsensa Edvard (s. 1894) ja Olof (s. 1898). Perhe asui Suomessa vuoteen 1905 saakka.[1]

Suomen-aikansa jälkeen Eibenschütz työskenteli musiikinjohtajana Görlitzissä ja sitten Hampurin filharmonisen orkesterin johtajana 1908–1921, Oslon filharmonisen orkesterin johtajana 1921–1927 ja Hampurin radion (NORAG) kapellimestarina ja musiikkipäällikkönä vuodesta 1928.[3]

Kansallissosialistien valtaantulon jälkeen Eibenschütz joutui vaikeuksiin, koska hänen isänsä oli juutalainen. Eibenschütz liittyi kansallissosialistiseen puolueeseen mutta ei kyennyt osoittamaan arjalaisuuttaan. Hän koetti oikeusprosessien avulla todistaa, että hänen biologinen isänsä olisi ollut eräs arjalainen teollisuusmies, mutta hävisi jutut, eikä hänen sallittu harjoittaa ammattiaan maassa. Vuonna 1935 hän joutui muuttamaan toisen vaimonsa appivanhempien luo Südharziin, ja aviopari asui siellä sodan ajan.[1]

Monissa hakuteoksissa – myös Otavan Isossa Musiikkitietosanakirjassa[3] – mainitaan virheellisesti, että Eibenschütz olisi emigroitunut vuonna 1933 Yhdysvaltoihin.[1]

Sodan jälkeen huhuttiin, että Eibenschütz olisi toiminut yhteistyössä natsien kanssa, ja hän johti ainoastaan muutamia studiokonsertteja. Hänen terveytensä heikkeni, eikä vuodeksi 1952 suunniteltu Suomen-matka toteutunut. Hän kuoli marraskuussa 1952 Ilfeldin sairaalassa.[1]