José Calvo Sotelo

José Calvo Sotelo (6. toukokuuta 1893 – 13. heinäkuuta 1936 Madrid, Espanja) oli espanjalainen poliitikko. Hän toimi Espanjan valtiovarainministerinä kenraali Miguel Primo de Riveran diktatuurin aikana vuosina 1925–1930 ja johti äärioikeistolaista monarkistioppositiota toisen tasavallan aikana. Calvo Sotelon murha vuonna 1936 oli Espanjan sisällissodan puhkeamisen laukaissut tapahtuma.[1]

José Calvo Sotelo
Espanjan valtiovarainministeri
3. joulukuuta 1925 – 21. tammikuuta 1930
Edeltäjä José Corral y Larre
Seuraaja Francisco Moreno Zuleta
Henkilötiedot
Syntynyt6. toukokuuta 1893
Tui, Espanja
Kuollut13. heinäkuuta 1936 (43 vuotta)
Madrid, Espanja
Arvonimi1. Calvo Sotelon herttua
Puoliso Enriqueta Grondona Bandrés
Tiedot
Puolue Renovación Española
Uskonto roomalaiskatolilaisuus
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Hän oli Espanjan pääministerinä 1980-luvun alussa toimineen Leopoldo Calvo-Sotelon setä.[2]

Elämänvaiheet

Calvo Sotelo varttui Zaragozassa.[3] Hän opiskeli oikeustiedettä Madridin yliopistossa ja väitteli tohtoriksi. Hän kuului alkujaan konservatiivipääministeri Antonio Mauran kannattajiin. Calvo Sotelo valittiin vuoden 1919 vaaleissa parlamenttiin, ja Mauran hallitus järjesti hänet vuonna 1921 Orensen ja sittemmin Valencian kuvernööriksi. Primo de Riveran kaapattua vallan vuonna 1923 Calvo Sotelo vastasi aluksi hallintouudistuksista, kunnes hänet nimitettiin vuonna 1925 valtiovarainministeriksi.[4] Calvo Sotelo joutui eroamaan Primo de Riveran syrjäyttämisen jälkeen. Kun Espanja julistettiin vuonna 1931 tasavallaksi, hän lähti maanpakoon.[4][3] Asuessaan maanpaossa Ranskassa hän sai vaikutteita muun muassa Charles Maurrasin autoritaarisesta monarkismista.[4]

Calvo Sotelo pääsi palaamaan Espanjaan Alejandro Lerroux’n oikeistohallituksen vuonna 1934 antaman yleisen armahduksen myötä. Calvo Sotelo johdatti Espanjan monarkistit muodostamaan Bloque Nacional -nimisen puolueliittouman.[3][4] Omaksuttuaan vaikutteita Italian fasismista hän vaati parlamentaarisen ja liberaalin tasavallan korvaamista totalitaarisella hallinnolla, monarkian palauttamisen ollessa väline tämän saavuttamiseen.[4][3][1] Bloque Nacional jäi kuitenkin suosiossa José María Gil-Roblesin johtaman kilpailevan CEDA-puolueen varjoon, eikä José Antonio Primo de Rivera suostunut antamaan Calvo Sotelolle jalansijaa perustamassaan avoimen fasistisessa falangipuolueessa.[4][3] Espanjan poliittinen kahtiajako syveni kansanrintaman voitettua vuoden 1936 vaalit. Calvo Sotelosta tuli parlamentin äärioikeistolaisen opposition äänitorvi.[4] Hän vaati armeijaa ”pelastamaan” Espanjan uudelta hallitukselta ja alkoi saada sosialisteilta uhkauksia jopa parlamentin istunnoissa.[5]

Murha
Calvo Sotelon muistomerkki Madridissa.

Joukko falangisteja murhasi 12. heinäkuuta 1936 Madridissa tasavallan puolisotilaallisiin Guardia de Asalto -poliisijoukkoihin kuuluneen sosialistin José Castillon.[3][5] Castillon toverit päättivät kostaa hänen kuolemansa murhaamalla äärioikeiston johtajana pidetyn Gil-Roblesin, mutta kun tämä ei ollut kotonaan, kostomurhan kohteeksi valikoitui Calvo Sotelo. Kapteeni Fernando Condésin johtama ryhmä Guardia de Asalton upseereita ja aseistettuja miliisejä sieppasi hänet seuraavana yönä poliisiautoon ja murhasi hänet. Murhaan osallistui myös sisäministeri Indalecio Prieton henkivartioston jäseniä, joita pyrittiin suojelemaan seurauksilta murhatutkinnan aikana.[5] Calvo Sotelon murha antoi tasavaltaa vastustaneille kenraaleille kuten José Sanjurjolle, Emilio Molalle ja Francisco Francolle ratkaisevan yllykkeen ryhtyä vallankaappausyritykseen, josta seurasi sisällissodan puhkeaminen.[3][4] Kaappaussuunnitelma oli laadittu jo aiemmin, mutta sen aloittamista aikaistettiin.[5]

Murhaajajoukkoa johtanut Fernando Condés kuoli pian yhdessä sisällissodan ensimmäisistä taisteluista. Eräs murhaan osallistuneista, Santiago Garcés Arroyo, toimi sisällissodan lopulla tasavallan sotilastiedusteluelimen SIM:n johdossa.[5]

Calvo Sotelolle pystytettiin Francon vallan aikana vuonna 1960 suuri muistomerkki Madridin Plaza de Castilla -aukiolle.

Lähteet
  1. José Calvo Sotelo (norjaksi) Store norske leksikon. Viitattu 14.7.2019.
  2. Leopoldo Calvo-Sotelo (englanniksi) The Guardian 7.5.2008. Viitattu 15.7.2019.
  3. José Calvo Sotelo (englanniksi) Spartacus Educational. Viitattu 14.7.2019.
  4. José Calvo Sotelo (espanjaksi) Biografías y Vidas. Viitattu 14.7.2019.
  5. Julius Ruiz: The 'Red Terror' and the Spanish Civil War – Revolutionary Violence in Madrid, s. 39–41. Cambridge University Press 2014. Google Books (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.