Jorma Uotinen

Makkaratehtaassa työskennellyt isä kuoli Uotisen ollessa kolmevuotias. Poika varttui Porin torin laidalla sijainneessa kodissaan ompelijaäidin ja sisarensa hoivissa, tutustui pihoilla näyttelijöiden lapsiin ja kiinnostui teatterista. Hän sai kymmenvuotiaana roolit näytelmistä Havukka-ahon ajattelija ja Täällä Pohjantähden alla. 19-vuotiaana Uotinen sairasti Guillain–Barrén oireyhtymän, joka vei häneltä puhe- ja liikuntakyvyn useiksi viikoiksi.[2] Hän on kertonut päättäneensä tuolloin, että ryhtyisi tanssijaksi, jos paranisi. Uotinen sai puhe- ja liikuntakykynsä takaisin ja pääsi sittemmin Kansallisbalettiin. Hän jatkoi opintojaan Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Sveitsissä muun muassa Serge Golovinen (1924–1998) oppilaana.[3]

Vuosina 1970–1976 Uotinen työskenteli Kansallisbaletissa. Sen jälkeen hän toimi 1976–1981 Carolyn Carlsonin johtamissa ryhmissä Groupe de Recherches Théâtrales (GRTOP) ja Teatro Danza la Fenice. Tätä ajanjaksoa Uotinen pitää uransa käännekohtana. Hän on tanssinut muun muassa Pariisin oopperassa, Milanon La Scalassa, Tanskan ja Ruotsin kuninkaallisissa baleteissa ja Berliinin Staatsoper Unter den Lindenissä.[3] Uotinen on tehnyt viitisenkymmentä koreografiaa näyttämöteoksiin erityisesti Helsingin Kaupunginteatterissa ja Suomen Kansallisoopperassa.[4]

Vuodesta 2006 lähtien Uotinen on toiminut Tanssii tähtien kanssa -ohjelman tuomarina. Kesällä 2014 hän piti Yle Puheessa keskusteluohjelmaa.[5]

Uotinen on myös esiintynyt laulajana. Vuonna 1998 hän julkaisi albumin Tunteiden taivas ja vuonna 2006 albumin Sentimental Secrets.[6] Tämän lisäksi hän teki laulun Zarkus Poussan kanssa televisiosarjassa Jokainen vieras on laulun arvoinen.

Uotinen on biseksuaali.[7] Hän oli avoliitossa Helena Lindgrenin kanssa lähes 20 vuotta. He erosivat vuonna 1999.[8]

Uotinen on UNICEFin hyvän tahdon lähettiläs.[9] Vuonna 2007 hän oli ääninäyttelijänä Rottatouille-elokuvan suomenkielisessä versiossa ja vuonna 2009 Möröt vastaan muukalaiset -elokuvassa.

Vuonna 2018 Uotinen teki paluun tanssijana Compañía Kaari & Roni Martinin teoksessa Anna Karenina, jonka kaikki esitykset olivat loppuunmyytyjä[10] ja joka sai kriitikoilta hyvän vastaanoton. Muun muassa Helsingin Sanomat totesi, että "Uotisen paluu näyttämölle on komea".[11] Vuonna 2020 Uotinen jatkoi yhteistyötä Kaari ja Roni Martinin kanssa teoksella Uotinen goes Kekkonen, josta YLE toteutti täyspitkän tallenteen Kekkosen kotimuseossa Tamminiemessä.[12]

Uotinen oli mukana deittiohjelmassa nimeltään First Dates Suomi, jossa hän toimi hovimestarina.[13] Hän on myös toiminut yhtenä Talent Suomi -kykyjenetsintäohjelman tuomareista kuudennesta tuotantokaudesta lähtien.[14][15]

Uotisesta ilmestyi elokuussa 2020 Otavan kustantama, Sauli Miettisen kirjoittama elämäkertakirja Jorma Uotinen. ISBN: 978-951-1-32748-6.[16]

Vuonna 1984 Jorma Uotinen sai Jussi-patsaan parhaasta miessivuosasta elokuvassa Pessi ja Illusia[17]. Vuonna 1985 Uotiselle myönnettiin Pro Finlandia -mitalin ja MTV:n kulttuuripalkinto[18].

Uotisen yhdessä Joe Dawidovin kanssa tekemä lyhytelokuva Mies jota ei koskaan ollut palkittiin Prix Italia -festivaalilla esittävän taiteen pääpalkinnolla vuonna 1998. Uotinen vastasi teoksen koreografiasta ja alkuperäisideasta, ja hän myös esiintyi lyhytelokuvassa.[19]

Vuonna 2001 Uotiselle myönnettiin Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton kultainen kunniamerkki[20]. Vuonna 2003 Uotinen sai ranskalaisen ritarikunnan Arts et Lettres -kunniamerkin ansioistaan tanssitaiteen edistäjänä ja koreografina[21]. Professorin arvonimi Uotiselle myönnettiin vuonna 2012[22].

• Jorma Uotinen.com (englanniksi)
• Jorma Uotinen: Minun teatterini (25 min äänitallenne, 2006) (Arkistoitu – Internet Archive)