Jooseppi Musto

Jooseppi Musto oli räätäli[2] ja sekatyömies, joka oli kärsinyt syyttömänä kahden vuoden tuomion taposta. Hänet oli vapautettu, kun oikea tekijä oli tunnustanut surmatyön kuolinvuoteellaan.[3] Huhtikuun lopussa 1918 Jooseppi vangittiin yhdessä veljensä Antin kanssa. Sodan aikana he eivät olleet mukana taisteluissa, vaan veljesten ainoaksi toiminnaksi punakaartin riveissä jäi muutama vahtivuoro Kansolan sillalla. Veljeksiä kuulusteltiin Lauritsalan kartanossa, jonka jälkeen heitä lähdettiin kuljettamaan kohti Laihian kylää yhdessä kolmannen, tuntemattomaksi jääneen vangin kanssa. Veljekset tiesivät, että heitä oltiin viemässä ammuttavaksi, ja päättivät yrittää pakoa. Pontuksen kaivannossa vangit komennettiin seisomaan sen loivemmalle itäreunalle. Teloittajien nostaessa aseensa veljekset ryntäsivät pakoon kaivannon rinnettä ylöspäin. Jooseppi sai osuman teloittajien luodista, mutta Antti onnistui nousemaan ylös kaivannosta ja pakenemaan. Hän piileskeli kotikylänsä Kansolan metsissä neljän kuukautta, kunnes tuli esiin tilanteen rauhoituttua syksyllä 1918.[4]

Haudan sijainti: 61°04′49″N, 28°18′44″E.

Teloituksen jälkeen Jooseppi Muston ja toisen ammutun vangin ruumiit jätettiin lojumaan Pontuksen kaivantoon. Myöhemmin samana päivänä heidät löysi töistä palaamassa ollut Lauritsalan sahan työmies, joka hautasi ruumiit yhdessä naapurinsa kanssa. Tarinan mukaan Joosepin äiti olisi halunnut haudata poikansa siunattuun maahan, mutta tällöin hän ilmestyi äidilleen unessa ja ilmoitti hautapaikan olevan hyvän, kunhan vain äiti toimittaa papin siunaamaan Joosepin. Toinen haudan vainajista kaivettiin ylös ja siirrettiin punaisten yhteishautaan, mutta Joosepin ruumis jätettiin Pontuksen kaivantoon papin siunaamana. Paikalle pystytettiin muistoristi, ja myöhemmin se ympäröitiin metallisin pylväin ja ketjuin.[4]

Vuonna 1931 Elisenvaara–Lappeenranta-radan rakentamisen yhteydessä suunnittelua johtanut insinööri kuuli kaivannossa olevasta haudasta ja muutti radan linjausta, niin ettei hauta jäänyt sen alle. Lisäksi haudan puoleista ratapenkerettä tuettiin raskailla kivipaasilla.[4] Rautatien kaksiraiteistamisen yhteydessä on suunniteltu, että Pontuksen kaivannon ylitse rakennettaisiin silta, joka samalla suojelisi myös Muston hautapaikan.[5]

Suomen sotasurmat -tietokannassa Jooseppi Muston kuolinpäiväksi on merkitty 7. toukokuuta, mutta oikea päivämäärä on haudan muistoristissä oleva 27. huhtikuuta.[2][4]

• Marko Tikka ja Antti O. Arponen: Koston kevät : Lappeenrannan teloitukset 1918, WSOY 1999 ISBN 951-0-23450-8