Joose Keskitalo

Joose Frans Esko Keskitalo (s. 12. heinäkuuta 1982 Kiukainen) on suomalainen laulaja-lauluntekijä[1]. Tyypillisiä piirteitä Keskitalolle ovat omintakeinen lavakarisma, rujot, jopa inhorealistiset sanoitukset ja rämisevä kitara, jota tukee huuliharppu.

Joose Keskitalo
Henkilötiedot
Syntynyt12. heinäkuuta 1982
Kiukainen
Muusikko
Aktiivisena 2003–
Tyylilajit folk, blues, rock, kokeellinen
Soittimet kitara, huuliharppu
Yhtyeet Paavoharju, Harmaa Getto ja Inariveljet
Levy-yhtiöt Helmi Levyt
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Ura

Keskitalo kiinnostui kitaransoitosta ja lauluntekemisestä lukioikäisenä, kun hän vaikuttui Jyri Pitkänen -nimisen henkilön kappaleista[2]. Keskitalon muusikonura käynnistyi 2000-luvun alussa hänen osallistuttuaan Herättäjä-Yhdistyksen Uusien kantaa ottavien laulujen kilpailuun, jonka hän voitti[3]. Ensimmäisen levyn julkaisun aikaan huomiota herättivät Keskitalon soittimet, kuten Lari Lätin valmistama Ginge-myrkkyruiskukitara ja harmonikanpuolikkaasta ja Helios-imurista rakennettu Elektrohelios-harmoni. Joose Keskitalo levyttää Helmi Levyt -yhtiölle. Vuoden 2004 aikana Keskitalo kokosi ympärilleen yhtyeen, jonka kanssa hän alkoi soittaa hieman popahtavampia kappaleita omaperäisillä, mutta aiempaa pehmeämmillä sovituksilla. Hän on toiminut myös Paavoharju-yhtyeen jäsenenä. Keskitalon kappaleissa kuuluu savolainen melankolia ja kristillinen vakaumus. Sanoitusten aiheita ovat muun muassa maailmanloppu, kuolema, vapaus, (lähimmäisen)rakkaus, pontikka ja riivaajat. Joose Keskitalo luettelee esikuvikseen artisteja kuten Ragnar Rock, Jyri Pitkänen, Vladimir Vysotski sekä Tapio Rautavaara. Keskitalo tunnustaa myös Leonard Cohenin yhdeksi esikuvistaan.

Yksityiselämä

Joose Keskitalo asui Savonlinnassa lukioikäisenä, muutti Helsinkiin 2000-luvun puolessa välissä ja takaisin Savonlinnaan vuonna 2016[2].

Keskitalolla on tausta luterilaisten herätysliikkeiden piirissä, mutta sittemmin hän on kääntynyt ortodoksiksi[4].

Keskitalo on koulutukseltaan teologian kandidaatti[4]. Hänellä on vaimo[5] ja neljä lasta.

Diskografia

Albumit

EP:t

  • 7″  (2004)
  • Otus  (2007)
  • Muuan mies / Joose Keskitalo  (2009, kappaleet ”Pieni osa” ja ”Hyvä siemen”)

Livealbumit

  • Herra, opeta minua kuolemaan  (2007, C-kasetti)
  • Rovaniemen kirjasto 18.4.2009  (2010, C-kasetti)

Singlet

  • Joose Keskitalo & Paavoharju: ”Minä ja kapteeni” / ”Onni” (7”, 2005)
  • ”Kilpa-ajaja” (2006)
  • ”Laulu laakson kukista” (7”, 2008, toisella puolella Kohu-63:n ”Löysäläisen laulu”)
  • ”Härkälaulu” (2012, toisella puolella Mirel Wagnerin kappale)

Kokoelmilla

  • Orjalaiva: Kantaaottava gospel-levy  (2004, Herättäjä-Yhdistys)
  • Lauluja suuren mäen alta  (2008, Laatu Tuote)
  • Pitkä Kirja II  (2009, Aikamedia)

Lähteet
  1. Kemppainen, Anni: Synkkyys rakoilee. Sue, 2011, nro 2, s. 12.
  2. Riutta, Nina: Joose Keskitalon kappaleet ovat outoja mutta totta kirkkojakaupunki.fi. 26.9.2016. Viitattu 13.5.2017.
  3. Levyarviot: Joose Keskitalo & Kolmas Maailmanpalo – Vyötä kupeesi ja tule! kansanraamattuseura.fi. Viitattu 17.6.2017. [vanhentunut linkki]
  4. Halonen, Kaisa: Muusikko Joose Keskitalo kolusi lähes kaikki herätysliikkeet ennen kuin hänestä tuli ortodoksi: ”Nyt minulle on avautunut laajempi sfääri asioihin” kirkkojakaupunki.fi. 19.3.2019. Viitattu 20.3.2019.
  5. Katko, Rebekka: Joose Keskitalo on tullut Savonlinnaan jäädäkseen... Itä-Savo. 3.3.2017. Viitattu 30.10.2020.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.