Jonathan Edwards (teologi)

Jonathan Edwards (5. lokakuuta 1703 – 22. maaliskuuta 1758) oli Britannian Pohjois-Amerikan siirtokunnissa vaikuttanut teologi, saarnaaja ja lähetystyöntekijä. Häntä on kuvattu Amerikan mantereen merkittävimmäksi filosofiseksi teologiksi ja kalvinismin puolustajaksi.[1] Edwards oli kongregationalisti kolmannessa polvessa ja akateemisen koulutuksen saanut teologi, joka oli saanut vaikutteita John Lockelta.[2]

Jonathan Edwards
Osa artikkelisarjaa
Kalvinismi ja
reformoidut kirkot

Edwards tuli aikanaan kuuluisaksi erityisesti uskonnollisten herätysliikkeiden puolestapuhujana. Edwardsin koko kirjallinen tuotanto löytyi uudelleen 1900-luvulla ja hän oli voimahahmo erityisesti metafysiikan, etiikan ja psykologian aloilla.[3] Edwardsin kaikki teokset, myös aiemmin julkaisemattomat, ovat saatavissa verkossa.[4]

Edwardsin tuotanto on eniten luettu ja tutkittu Yhdysvalloissa, mutta hänen ajattekunsa on vaikuttanut merkittävästi myös Skotlannissaa, Englannissa, Walesissa ja Alankomaissa.[3]

Elämäkerta

Varhainen elämä ja koulutus

Edwards laati ensimmäisen filosofisen artikkelinsa Spider jo 12-vuotiaana. Hän sai päästötodistuksen Yale Collegesta 16-vuotiaana ja opiskeli teologiaa ja filosofiaa ykstyisesti useita vuosia. Tuona aikakautena hän koki kääntymyskokemuksen.[3]

Ura pappina

Vuosina 1722–1723 Edwards toimi New York Cityn presbyteerisen kirkon papina ja 1724–1726 Yale Collegen opettajana. Vuonna 1726 hän aloitti toimintansa Massachusettsin osavaltiossa sijaitsevan Northamptonin kongregationalistisessa kirkossa. Northamptonissa koettiin herätyksen aaltoja vuosina 1734–1735 ja uudelleen vuosina 1740–1742.[3]

Herätyskristillisyyteen sitoudututtuaan Edwards julkaisi David Brainerdin päiväkirjan. Tästä päiväkirjasta on vuodesta 1749 lähtien otettu uusia painoksia. Vuonna 1750 Edwards erotettiin papinvirasta Northamptonissa. Hän asui sittemmin uudisasutuksen rajalla Massachusettsissa, missä hän toimi pienen englantilaisseurakunnan pappina.[5]

Viimeiset vuodet

Edwards toimi hieman ennen kuolemaansa muutamien viikkojen ajan Princeton Collegen rehtorina. Hän kuoli 1758 isorokkoa vastaan saamaansa rokotukseen.[5]

Teologia

Uuden Englannin teologia

Edward oli Uuden Englannin oman teologisen suunnan luoja. Teologiassaan hän noudatti uskonpuhdistuksen pääuomaa. Hän painotti ihmisen syntisyyttä, hänen täyttä riippuvuuttaan Jumalasta ja Jumalan armosta tapahtuvaa vanhurskauttamista. Erotukseksi Calvinista painopiste ei ollut hänelle Jumalan suvereenisuudessa, vaan ihmisen syntisyydessä ja ansaitsemattomassa Jumalan armossa.[2]

Edwardsin raamattukäsitys oli kalvinilais-reformatorinen. Se oli myös ojennuskeino, kun herätys alkoi kehittyä tunnevoittoiseen suuntaan. Edwards vastusti liberaalista ja rationalistista optimistista teologiaa. Hänen teologiassaan vaikuttivat kalvinilainen jumalanvaltakunta-ajatus ja uudisasukkaiden aktiivinen yhteiskuntaa luova toiminta. Edwardsin mukaan Jumalalla on suunnitelma valtakuntaansa varten, mikä liittyy ihmiseen siten, että hänellä on tahto joka voi sanoa Jumalan antamalle tehtävääle kyllä tai ei.[2]

Ihminen – luomakunnan hoitaja

Edwards tähdentää yhtaikaa ihmisen syntisyyttä, hänen täyttä riippuvuutta Jumalasta. Edwards erotti Locken tavoin toisistaan tahdon ja mielen. Ihmisen sisimmässä tapahtuu mystinen yhdistyminen Jumalaan. Tästä ihminen saa tietynlaisen asenteen, taipumuksen, intuition. Valintatilanteissa ihminen valitsee sen, mikä vastaa hänen sisintään.[2]

Vaikutus

Edwardsin teologialla oli suuri merkitys toiminta- ja lähetystietoisuudelle, joka kehittyi Amerikan protestanttisuudessa 1800-luvulla ja jolle oli luonteenomaista, että ihminen antoi itsensä ja voimavaransa Jumalan käyttöön. Avoimeksi jäi kuitenkin kysymys, missä määrin Jumalan hyväksi tehdystä työstä oli tuloksia.[2]

Yksityiselämä

Heinäkuussa 1727 Edwards solmi avioliiton Sarah Pierrepontin kanssa.[3] Orjuus oli Edwardsin aikaan hyvin polttava kysymys, jonka keskelle hän itsekin joutui. Hänellä oli orjia, mutta hänen poikansa Jonathan Edwards nuorempi vastusti orjuutta hyvin voimakkaasti.[6] Edwardsin tyttärenpoika on Yhdysvaltojen varapresidentti Aaron Burr. Burrin isä, myös nimeltään Aaron Burr, kuoli hyvin varhain, ja Edwards kutsuttiin tämän seuraajaksi New Jerseyn collegen (nykyinen Princetonin yliopisto) rehtorinvirkaan.lähde?

Teoksia
  • Christian Charity or The Duty of Charity to the Poor, Explained and Enforced (1732)
  • Reality of Spiritual Light (1734)
  • A Faithful Narrative of the Surprising Work of God (1737)
  • Discourses on Various Important Subjects (1738)
  • The Distinguishing Marks of a Work of the Spirit of God (1741)
  • Thoughts on the Revival in New England eli Some thoughts concerning the present revival in New England and the way it ought to be acknowledged and promoted (1742)
  • A Treatise Concerning Religious Affections (1746)
  • An Humble Attempt to Promote Explicit Agreement and Visible Union of God's People in Extraordinary Prayer for the Revival of Religion and the Advancement of Christ's Kingdom on Earth (1747)
  • The Life and Diary of David Brainerd, Missionary to the Indians (1749)
  • An Inquiry into the Modern Prevailing Notions Respecting that Freedom of the Will which is supposed to be Essential to Moral Agency (1754)
    • Original Sin
    • The Nature of True Virtue
    • Concerning the End for Which God Created The World
    • Freedom of the Will
  • A History of the Work of Redemption including a View of Church History
  • Charity and its Fruits

Suomeksi
  • Oikea hengellinen kokemus!, eli, Hengellinen kokemus, totta vai valhetta? Toimittanut N. R. Needham, Suomennos Jouni Forsström. Kristityt Raamatun puolesta, 1995.
  • Syntiset ihmiset vihastuneen Jumalan käsissä : kaikkien aikojen tunnetuin saarna. Suomennos Oili Räsänen. Kristillinen Kirja- ja Musiikkikustannus KKJMK, 2011.

Lähteet
  • McGraith, Alister: Modernin teologian ensyklopedia. Kirjapaja Oy, 2000. ISBN 951-625-495-0.

Viitteet
  1. Wainwright, William: Jonathan Edwards Stanford Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 13.9.2007.
  2. Christensen, Torben & Göransson, Sven: Kirkkohistoria 2, s. 478–479. Paavin jumalanvaltiosta uskonnonvapauteen. Gaudeamus, 1974. ISBN 951-662-057-4.
  3. McGraith 2000, s. 93
  4. Edwardsin koko tuotanto, Jonathan Edwards Center, Yalen yliopiston verkkosivuilla
  5. McGraith 2000, s. 94
  6. Kenneth P. Minkema, Jonathan Edwards's Defense of Slavery (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 4.12.2010

    Aiheesta muualla

    Teoksia:

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.