Jokimukan kunta

Jokimukan pitäjä erotettiin vuonna 1607 Luulajan pitäjästä. Vuonna 1696 siitä erotettiin Kvikkjokkin seurakunta, joka liitettiin takaisin 1923. Jällivaaran pitäjä erotettiin puolestaan Jokimukasta vuonna 1742. Nykyisin Jokimukka on pinta-alaltaan Ruotsin toiseksi suurin kunta ja hieman suurempi kuin koko Värmlannin maakunta. Suuresta pinta-alasta johtuen Jokimukan rajoihin ei koskettu vuosien 1952 ja 1971 kuntauudistuksissa lainkaan, vaan kunta on rajoiltaan sama kuin vuonna 1863, jolloin Jokimukan pitäjä muutettiin maalaiskunnaksi.

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 66 Suomessa syntynyttä,[12] mikä vastasi 1,3 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 89 Suomessa syntynyttä,[13] mikä vastasi 1,3 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 167 201 kruunua.[14] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 48 000 kruunua.[15]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[16]

• 0–17-vuotiaat: 15,9 %
• 18–64-vuotiaat: 58,8 %
• 65 vuotta täyttäneet: 25,3 %

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[17][18] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 74,4 prosenttia.[19] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 324 asukasta.[19] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[20]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Jokimukan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kartta Jokimukan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Jokimukan piiri (Jokkmokks distrikt)
• Porjuksen piiri (Porjus distrikt)
• Vuollerimin piiri

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[26]

• Jokkmokk

Nähtävyyksiä ovat muun muassa saamelais- ja tunturimuseo Ájtte sekä kaksi kirkkoa. Uusi kirkko on vuodelta 1889. Vanha kirkko oli alun perin vuonna 1753 tehty, mutta paloi kokonaan 1972 ja otettiin uudelleen käyttöön 1976 aivan samannäköisenä sisältä päin. Kirkon sisustusvärit sininen, punainen ja keltainen ovat myös alueen saamelaisten värit.[28] Luonnonsuojelualueita on useita ja kansallispuistoja neljä: Sarek, Padjelanta, Stora Sjöfallet ja Muddus.[29]

• Jokimukan kunnan kotisivut (ruotsiksi)
• Ájtte (ruotsiksi)
• Markkinat (Arkistoitu – Internet Archive)
• Alueen yrityksiä ja linkkejä muualle (ruotsiksi)
• Turisti-info (Arkistoitu – Internet Archive)

Norrbottenin läänin kunnat

Arjeplogin kunta • Arvidsjaurin kunta • Bodenin kunta • Haaparannan kunta • Jokimukan kunta • Jällivaaran kunta • Kalixin kunta Kiirunan kunta • Luulajan kunta • Pajalan kunta • Piitimen kunta • Ylikainuun kunta • Ylitornion kunta • Älvsbynin kunta

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit