Jokiniemi

Jokiniemen asuin- ja kauppapaikka on Etelä-Suomen merkittävin ja laajin kivikautinen asuinpaikka, josta on tehty runsaasti löytöjä, muun muassa nuolenkärki, jonka valmistuspaikka on vielä epäselvä. Paikalla on tehty harrastajien tekemiä kaivauksia tiedekeskus Heurekan ohjauksessa.[8] Kaivausalue Keravanjoen tuntumassa tunnetaan Jokiniemen Muinaispuistona.[9][10]

Jokiniemen arkeologiselta kaivausalueelta Hakkilan kivisillan kupeesta löydettiin vuonna 2014 savifiguuri, joka on säilynyt lähes kokonaisena ja näyttää sikiöltä.[11][9] Arkeologi Jan Fastin mukaan Jokiniemen savifiguuri edustaa kampakeraamisen kulttuurin uskomusmaailmaa, ja kohosi löydyttyään Suomen kansallismuseon tätä aikakautta esittelevän esineistön kolmen kärkeen.[11][12] Seuraavana päivänä löytyi toinen, samantapainen hahmo. Figuurit on ajoitettu noin kuudentuhannen ikäisiksi kivikauden puoliväliin.[12]

• 
  Sandlidenin savi-idoli (löydetty 1990) on eräs Jokiniemen kaivauksissa löydetyistä savi-idoleista. Kansallismuseon tunnusnumero KM 30464:8163.
• 
  Kaivausalueena tunnetuksi tullut Muinaispuisto on virkistysalue Keravanjoen rannassa.

Tikkurilankosken ympäristöllä on pitkä teollisuushistoria. Asemakaavalla suojellussa vernissatehtaassa järjestetään tänä päivänä kahvila- ja kulttuuritoimintaa.

Lähellä Tikkurilaa Keravanjoki laskee voimakkaasti ja muuttuu Tikkurilankoskeksi. Koskeen perustettiin mylly vuonna 1757. Vuonna 1862 valmistui päärata Tikkurilaan, mikä lisäsi alueen teollistumista. Samana vuonna myllyn yhteyteen rakennettiin öljynpuristamo,[1] ja joitakin vuosia myöhemmin vernissakeittämö. Vernissatehdas valmistui vuonna 1913, edellisvuonna palaneen öljytehtaan seuraajaksi.

Ajan kuluessa kehittyi maali- ja lakkatehdas Tikkurilan Väritehtaat Oy, nykyinen Tikkurila Oy. Suurin osa yrityksen rakennuksista sijaitsi Tikkurilan aseman kupeessa radan itäpuolella, nykyisten Väritehtaankadun ja Vernissakadun välisellä alueella. Rakennukset purettiin 1980-luvun lopulla,[13] ja tehdas siirtyi Keravanjoen toiselle puolelle Kuninkaalaan.[1] Jäljellä on yhä vernissatehtaan punatiilinen rakennus, joka toimii nykyään Kulttuuritehdas Vernissana.

Lyijytehtaan perustanut liikemies Artur Grönberg asui Lars Sonckin suunnittelemassa kolmikerroksisessa Villa Grönbergissä, joka on suojeltu asemakaavalla.[14]

Tikkurilan aseman koillispuolella toimi vuosina 1928–1984 Grönbergin lyijyvalkois- ja hiilihappotehdas sekä lyijysulatto.[15] Se jätti jälkeensä pahan ympäristöongelman: tehtaan ympäristöstä jouduttiin kuorimaan pois lyijyn saastuttamaa pintamaata 1990-luvulta lähtien, ennen kuin alueelle voitiin rakentaa asuintaloja.[16] Tehtaan tontin pintamaa puhdistettiin vuonna 2004, ja se on ollut sen jälkeen käyttämättömänä joutomaana. Kun vuonna 2012 antimonin ja lyijyn keskiarvopitoisuudet ylittivät edelleen maaperän kynnysarvon,[17] annettiin suositus siitä, ettei tehtaan tontilla eikä sen lähialueilla kasvatettaisi syötäviä kasviksia eikä poimittaisi marjoja tai sieniä.[18][19]

Metsäntutkimuslaitoksen vanha päärakennus kunnostettiin vuonna 2020 asuinrakennukseksi, jossa on 71 yksiötä.[20][21]

”Relanderin talona” tunnettu jugend-huvila oli pitkään Metsäntutkimuslaitoksen kirjasto. Rakennus on suojeltu asemakaavalla, kuten myös viereinen Paviljonki II.

Kahden suuren teollisuuslaitoksen vastapainona Jokiniemessä toimi 1900-luvun alusta asti myös valtion Maatalouden tutkimuskeskuksen päätoimipiste. Se joutui vuonna 1981 siirtymään Jokioisiin Etelä-Hämeeseen, kun koepeltojen viljely ja karjanhoito keskellä kasvavaa kaupunkia muuttuivat mahdottomaksi.[22] Tutkimuskeskuksen entiset konttorirakennukset, laboratoriot ja työväen asuintalot edustavat muun muassa jugendia ja funktionalismia ja muodostavat rakennushistoriallisesti arvokkaan suojellun kokonaisuuden.

Tutkimuslaitoksen vieressä sijaitsee kaksi vuonna 1909 valmistunutta huvilaa, Paviljonki I ja II.[23][24] Presidentti Relander asui Paviljonki I:ssä toimiessaan Maanviljelystaloudellisen koelaitoksen assistenttina vuosina 1907–1917.[1] Myöhemmin rakennuksessa toimi pitkään Metsäntutkimuslaitoksen kirjasto, sauna, kokous- ja vierastiloja sekä kesäsunnuntaisin Relander-museo. Sittemmin rakennus on remontoitu, ja vuodesta 2020 alkaen huvila on ollut käytössä asuntona.[25] Molemmat Jugend-rakennukset on suunnitellut arkkitehti H. R. Helin.

MTT:ltä vapautuneissa rakennuksissa on toiminut vuodesta 1981 lähtien Metsäntutkimuslaitos, joka on rakennuttanut 1964 valmistuneeseen Osmo Siparin suunnittelemaan laitosrakennukseen uuden toimistosiiven sekä keskuslaboratorion. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) maatalouskemian osasto toimi arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelemassa vuonna 1938 valmistuneessa laitosrakennuksessa vuoteen 2006 saakka, jolloin se muutti Viikin kampukselle laitoksen yhdistyessä Eviraan. Rakennus remontoitiin laboratorioista toimistoiksi, ja vuonna 2008 Metlan pääkaupunkiseudun toiminnot siirtyivät kokonaan Jokiniemeen.

Koelaitoksen alue on kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas kokonaisuus ja mukana Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalla.[22]

2010-luvun asuintaloja Jokiniemenkujalla vanhan koelaitoksen ympäristössä.

Vuodesta 2016 alkaen kaupunginosan eteläosaan koelaitoksen ympäristöön alkoi rakentua uusi asuinalue. Alueelle rakennettiin uusia kerrostaloja, ja Metsäntutkimuslaitoksen hallintorakennus ja sen viereiset jugend-huvilat kunnostettiin samanaikaisesti asuinnoiksi.[26] Kunnostettaviksi pääsivät myös suojellut vilja-aitta ja vanha juureskellari. Kaikki rakennukset eivät kuitenkaan säästyneet, sillä esimerkiksi koepuimala purettiin ja henkilökunnan sauna tuhoutui tulipalossa.[27][28]

Keskusrikospoliisin toimitalo rakennettiin Jokiniemeen 1990-luvun alussa.[34]

Valtio on rakentanut Jokiniemeen 1990-luvulla Metsähallituksen ja Keskusrikospoliisin toimitalot. Vuonna 2022 alueelle valmistui Säteilyturvakeskuksen uudet toimitilat.[35] Rautatieaseman kupeeseen Lauri Korpisen kadulle on rakenteilla Valmetin pääkonttori.[36][37] Uusi pääpoliisiasema ja poliisivankila rakennetaan Keskusrikospoliisin viereiselle tyhjälle tontille. Poliisivankilan on tarkoitus valmistua vuoden 2023 lopulla ja pääpoliisiaseman syksyllä 2024.[38]

Valtakunnallisesti vilkas Tikkurilan rautatieasema on osa Jokiniemeä.

Jokiniemi rajoittuu lännessä päärataan. Jokiniemeä palvelevat Tikkurilan ja Hiekkaharjun asemat. Tikkurilassa pysähtyvät kaikki lähijunat ja kaukojunat. Hiekkaharjussa pysähtyvät Keravalle kulkevat K- ja N-junat, Kehäradan I- ja P-junat sekä Riihimäelle suuntaava yöliikenteen T-juna.

Tikkurilan terminaali on Vantaan linja-autoliikenteen solmukohtia tarjoten hyvät yhteydet kaikkialle kaupunkiin. Jokiniemen läpi kulkevat Vantaan runkolinja 570, seutulinjat 711, 717 ja 721N sekä sisäiset liityntälinjat 724 ja 735. Tikkurilantie, Urheilutie, Jokiniemenkatu ja Valkoisenlähteentie ovat kaupunginosan pääväylät. Jokiniemenkadun Keravanjoen ylittävä silta avattiin käyttöön 8. marraskuuta 2006, jolloin yhteys Jokiniemestä Heidehofintielle ja edelleen Kehä III:lle helpottui. Jokiniemenkujalta Maanviljelijänkujalle johtava kevyen liikenteen reitti on nimetty Reissu-Lassin poluksi alueella asuneen presidentti Relanderin mukaan.[39]

Vuonna 1910 rakennettu Tikkurila–Hakkila-rata haarautuu Tikkurilan aseman pohjoispuolelta pistoraiteelle, joka kulkee Jokiniemen eteläosaa pitkin Hakkilan teollisuusalueelle. Rataa käytetään edelleen tavaraliikenteessä muutaman kerran vuodessa, lähinnä kesäisin.[40]