Johnnie Johnson

James Edgar ”Johnnie” Johnson (9. maaliskuuta 1915 Melton Mowbray, Leicestershire – 30. tammikuuta 2001 Derbyshire) oli Britannian ilmavoimien lentäjä toisessa maailmansodassa. Urallaan ilmavoimien varamarsalkan (engl. Air Vice Marshal) arvon saavuttanut Johnnie Johnson rikkoi eversti ”Sailor” Adolph Malanin aiemman pudotusennätyksen, saaden pudotettua ainakin 32 lentokonetta.

Laivueen komentaja James E. Johnson Spitfire-koneensa äärellä heinäkuussa 1944.

Ura

Johnsonin palvelusura alkoi 1939 ja päättyi vuonna 1966.

Hän oli jo lapsesta lähtien kiinnostunut lentämisestä. Kun hän yritti liittyä ilmavoimiin, hänet hylättiin ensin sosiaalisista ja sitten lääketieteellisestä syystä: hänen palvelusuransa alku viivästyi rugbyssa saadun solisluun murtuman vuoksi.[1] Murtuma vaikeutti Johnsonin lentämistä suuresti ja hänen rohkeuttaan epäiltiin hänen lentouransa alussa sen johdosta.[2]

Myöhemmin Johnson itse arvioi hänelle tärkeän metsästysharrastuksen olleen merkittävä tekijä siinä, että sai niinkin paljon ilmavoittoja ilmataistelutoiminnassa.[2]

Johnson käytti kutsutunnusta ”Greycap” (”harmaalakki”). Hänen käyttämänsä taistelukoneen merkintä oli usein JE-J. Johnson taisteli Supermarine Spitfiren eri versioiden koneilla, vaikka hän syöksyi maahan ensimmäisellä Spitfire-lentokoneellaan vain neljän päivän lentämisen jälkeen.[2] Pääosa Johnsonin ilmataisteluvoitoista tuli saksalaisten Messerschmitt Bf 109 (joista eri muunnoksia) ja Focke-Wulf Fw 190 hävittäjälentokoneista.

Johnson oli sodan päättyessä sotilasarvoltaan everstiluutnantti. hänellä oli 34 pudotusta, minkä lisäksi oli virallisen tilaston ulkopuolelle jääviä jaettuja ja todennäköisiä.

Useita sotilasansiomitaleja ja -palkintoja, kuten Distinguished Flying Crossin kahdella soljella, saanut Johnson jäi 1946 eläkkeelle ilmavoimista.[2]

Myöhempi elämä

Myöhemmin Johnnie Johnson kirjoitti kirjan Spitfire-ässä omista taistelukokemuksistaan, joista suuri osa oli käyty kanadalaisten taistelulentäjien kanssa. Johnson perusti myös nimeään kantavan säätiön Johnnie Johnson Housing Trust, joka tarjosi asumispalveluja vammaisille ja vanhuksille.[3]

Johnson kuoli syöpään 30. tammikuuta 2001 85-vuotiaana.[3]

Lähteet
  1. Dilip Sarkar: Air Vice-Marshal J.E. ‘Johnnie’ Johnson dilipsarkarmbe.co.uk. Viitattu 21.10.2014. (englanniksi)
  2. Thomas Harding: Johnnie Johnson, last of the great fighter pilots, dies The Telegraph. 1.2.2001. Viitattu 21.10.2014. (englanniksi)
  3. Richard Goldstein: Johnnie Johnson, 85, World War II Ace Pilot 1.2.2001. New York Times. Viitattu 21.10.2014. (englanniksi)

    Kirjallisuutta
    • Price, Alfred: Spitfire — Legendaarinen hävittäjäkone. Koala-kustannus, Helsinki, painettu Otavan kirjapainossa. Alkuteos 2010, suomenkielinen käännös 2011, kääntäjä Lauri Mäkelä. ISBN 978-952-229-120-2. (s.90-91)
    • Johnson, Johnnie (James Edgar): Spitfire-ässä. Koala-kustannus, Helsinki. Alkuteos englanniksi, kääntänyt Lauri Mäkelä. ISBN 978-952-5186-97-0.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.