Johnnie Cochran

Saatuaan asianajajan oikeudet vuonna 1963 Cochran otti vastaan työn Los Angelesin kaupungin rikososaston apulaisasianajajana.[8] Vuonna 1964 nuoren Cochranin puolustettavaksi tuli yksi hänen ensimmäisistä julkkisasiakkaistaan, koomikko Lenny Bruce, joka oli pidätetty epäiltynä siveettömyydestä.[9] Kaksi vuotta myöhemmin Cochran siirtyi yksityiselle puolella, ja pian sen jälkeen hän avasi Los Angelesiin oman yrityksen nimeltään Cochran, Atkins & Evans.

Ensimmäisessä merkittävässä oikeusjutussaan Cochran edusti afrikkalais-amerikkalaista leskeä, joka haastoi oikeuteen useita poliiseja, jotka olivat ampuneen tämän miehen Leonard Deadwylerin. Vaikka Cochran hävisi jutun, siitä tuli hänen uransa käännekohta. Hän ymmärsi oikeustapauksen herättäneen mustia. Cochran kirjoitti tapauksesta muistelmissaan, että "ne olivat äärimmäisen vaikeita juttuja voittaa tuohon aikaan. Mutta Deadwylerin tapaus vahvisti näkemykseni siitä, että poliisin väärinkäytökset olivat teema, joka todella sähköisti vähemmistöyhteistön. Tapaus opetti, että tällaiset jutut voivat saada merkittävää huomiota."

1970-luvun lopulla Cochran oli vakiinnuttanut maineensa mustan väestönosan keskuudessa. Monet huomiota herättäneet poliisiväkivalta- ja rikostapaukset olivat hänen käräjöimiään.

Vuonna 1978 Cochran siirtyi Los Angelesin piirikunnan syyttäjänvirastoon ja oli sen ensimmäinen musta syyttäjä. Hänen palkkansa pieneni päätöksen seurauksena. Julkiselle sektorille siirtyminen oli Cochranille tapa tulla "yhdeksi hyvistä tyypeistä, yhdeksi ihan huipulla". Hän alkoi vahvistaa yhteyksiään politiikan maailmaan, muuttaa omaa imagoaan ja vaikuttamaan systeemiin sen sisällä.[10]

Cochranin työpiste, jota säilytetään hänen kuolemansa jälkeen Los Angelesissa.

Viisi vuotta myöhemmin Cochran palasi yksityiselle sektorille ja avasi lakiasiaintoimiston omalla nimellään. Hän voitti 760 000 dollarin korvaukset Ron Settlesin perheelle. Settles oli musta amerikkalaisen jalkapallon pelaaja, jonka poliisi perheen mukaan murhasi.  

Useimmissa oikeusjutuissaan Cochran edusti kantajia, jotka vaativat vahingonkorvauksia ja niinpä hän vastusti vahingonkorvausvastuuta koskevaa uudistusta.[11] Koska Cochran oli menestynyt asianajaja, jo pelkkä hänen osallistumisensa jonkin jutun käsittelyyn teki rahallisen sovittelun todennäköisemmäksi.[12] 

Cochranin viimeisteltyä retoriikkaa ja mahtailevuutta oikeussalissa on kuvailtu teatraaliseksi.[13] Hän ansaitsi asianajajan työllään paljon rahaa. Vuonna 2001 Cochranin kirjanpitäjä arvioi, että seuraavan viiden vuoden sisällä Cochranin omaisuus olisi arvoltaan 25–50 miljoonaa dollaria.[14]

Loppupuheenvuorossaan Simpsonin oikeudenkäynnin aikana Cochran lausui kuuluisaksi tulleen lauseensa "Jos se ei sovi, silloin täytyy vapauttaa." ("If it doesn't fit, you must acquit".) Lauseen oli kehittänyt Simpsonia puolustavan tiimin Gerald Uelmen.[15] Sillä yritettiin vakuuttaa valamiehistö siitä, ettei Simpson voinut murhata Nicole Brown Simpsonia eikä Ron Goldmania. Lause viittasi siihen, että oikeusistunnossa Simpson näytti olevan vaikeuksia sovittaa käteen käsinettä, joka löytyi murhapaikalta ja jossa oli sekä Simpsonin että molempien uhrien verta.

Cochran ei edustanut Simpson myöhemmässä siviili-oikeudenkäynnissä, jonka mukaan Simpson oli vastuussa molemmista kuolemista. Rikosoikeudenkäynnin aikana Cochriania arvostelivat monet kommentoijat, samoin kuin jutussa syyttäjänä työskennellyt Christopher Darden. He eivät pitäneet siitä, että Cochran katsoi poliisin lavastaneen Simpsonin syylliseksi rasistisista motiiveista.[16] Cochran kertoi valamiehistölle, jonka enemmistö oli mustia, että poliisit yrittivät lavastaa Simpsonin tämän rodun vuoksi.

Robert Shapiro, Simpson asianajajatiimin toinen jäsen, syytti Cochrania "rotukortin" pelaamisesta "pakan pohjalta".  Cochran vastasi tähän, että "kyse ei ollut rodusta, kyse on varteenotettavasta epäilystä" ja jatkoi että "monet valkoiset ovat valmiita hyväksymään tämän päätöksen."[17]

Syyskuussa 2012 Darden esitti, että edesmennyt Cochran oli peukaloinut oikeudenkäynnissä esillä ollutta Simpsonin hansikasta.[18]

Cochran edusti menestyksellisesti Abner Louimaa, haitilaista maahanmuuttaja, joka raiskattiin New Yorkissa rikotulla luudalla tämän ollessa poliisin huostassa. Louima sai 8,75 miljoonaa dollaria sovittelussa. Louiman alkuperäisten asianajajien ja Cochranin edustaman uuden tiimin välille syntyi jännitteitä, koska alkuperäiset juristit kokivat Cochranin ja hänen kollegoidensa yrittäneen ottaa koko oikeusjutun hallintaansa.[19]

Vuonna 2001 Sean (P. Diddy) Combs joutui syytteeseen varastetuista aseista ja lahjuksista. Hän palkkasi Cochranin asianajajakseen. Cochran onnistui ja Combs vapautettiin syytteistä.[20]

Vuonna 2002 Cochran kertoi Combsille että kyseessä olisi hänen viimeinen rikosjuttunsa. Oikeudenkäynnin jälkeen Cochran vetäytyi eläkkeelle. Hän kieltäytyi myöhemmin edustamasta R. Kellyä ja Allen Iversonia rikosasioissa heidän pyynnöistään huolimatta.^lähde?