John Winter
John Winter (3. joulukuuta 1924 – 5. joulukuuta 2007) oli australialainen korkeushyppääjä, joka voitti olympiakultaa vuoden 1948 kesäolympialaisissa Lontoossa tuloksella 198 cm.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
John Winter | |||
Maa: Australia | |||
Miesten yleisurheilu | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Lontoo 1948 | korkeushyppy | |
Kansainyhteisön kisat | |||
Kultaa | Auckland 1950 | korkeushyppy |
Ura
Winterin kyvyt huomattiin tämän ollessa 15-vuotias ja hän kilpaili koulujenvälisessä urheilukilpailussa ja voitti alle 16-vuotiaiden korkeuden tuloksella 179 cm ja yleisen sarjan tuloksella 185 cm.
Hän palveli Australian ilmavoimissa toisen maailmansodan aikana ja oli sodan loppuvaiheessa liittymässä Vickers Wellington-pommikonelaiveeseen. Sodan jälkeen hän jatkoi kilpailemista ja voitti Australian mestaruuden vuosina 1947 ja 1948.
Seuraavana vuonna hän liittyi Australian olympiajoukkueeseen, mutta häntä ei kuitenkaan pidetty vahvana mitaliehdokkaana. Winter ja Georges Damitio käyttivät muista kilpailijoista poikkeavaa tekniikkaa. Kilpailusta tuli pitkä ja se kesti useita tunteja ja suurimman osan aikaa satoi vettä. Korkeudesta 195 cm oli hyppäämässä viisi hyppääjää ja ratkaisu saatiin vasta korkeudesta 198 cm, jonka Winter ylitti ainoana kilpailijana[1].
Lontoon olympialaisten jälkeen Winter viipyi Englannissa eikä osallistunut vuonna 1949 Australian mestaruuskilpailuihin. Hän palasi vasta seuraavana vuonna ja voitti mestaruuden. Samana vuonna hän voitti myös Kansainyhteisön mestaruuden. Hän lopetti uransa 26-vuotiaana.
Lähteet
- Mannerla, Einari & Pirhonen, Pentti: Mitä Missä Milloin 1952, s. 361. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1951.
1896: Ellery Clark | 1900: Irving Baxter | 1904: Samuel Jones | 1908: Harry Porter | 1912: Alma Richards | 1920: Richmond Landon | 1924: Harold Osborn | 1928: Robert King | 1932: Duncan McNaughton | 1936: Cornelius Johnson | 1948: John Winter | 1952: Walter Davis | 1956: Charles Dumas | 1960: Robert Šavlakadze | 1964: Valeri Brumel | 1968: Dick Fosbury | 1972: Jüri Tarmak | 1976: Jacek Wszoła | 1980: Gerd Wessig | 1984: Dietmar Mögenburg | 1988: Hennadi Avdjejenko | 1992: Javier Sotomayor | 1996: Charles Austin | 2000: Sergei Kljugin | 2004: Stefan Holm | 2008: Andrei Silnov | 2012: Erik Kynard | 2016: Derek Drouin | 2020: Mutaz Essa Barshim & Gianmarco Tamberi |