John Smeaton

Smeaton opiskeli Leedsin lukiossa. Hän osoitti jo varhain mieltymystä mekaanisten työkalujen käyttöön, ja 14- tai 15-vuotiaana hän onnistui valmistamaan sorvin. Lopetettuaan koulun 16-vuotiaana hän työskenteli isänsä asianajotoimistossa mutta pyysi lopulta lupaa harjoittaa jotain teknistä ammattia. Hänestä tuli instrumenttivalmistajan oppipoika, ja vuonna 1750 hän perusti oman yrityksensä. Navigoinnissa ja tähtitieteessä käytettävien erilaisten matemaattisten instrumenttien parantamisen lisäksi hän teki kokeita muiden mekaanisten laitteiden parissa, joihin hän perusti artikkelin "An Experimental Inquiry concerning the Native Powers of Water and Wind to turn Mills and other Machines depending on a Circular Motion". Vuonna 1754 hän teki matkan Alankomaihin tutkiakseen paikallisia kanavatöitä.[1][2]

Smeatonin insinööritaidot olivat tulleet tunnetuiksi hänen Royal Societylle pitämiensä esitelmien ja tiedemiesten kanssa käymiensä keskustelujen ansiosta, ja vuonna 1756 hänelle annettiin tehtäväksi rakentaa uudelleen Eddystonen majakka, joka oli palanut edellisen vuoden joulukuussa. Uuden tornin valmistuttua vuonna 1759 Smeatonin neuvoja pyydettiin usein tärkeissä insinöörityöhankkeissa, kuten kanavien, erityisesti Forthin-Clyden kanavan, rakentamisessa, soiden kuivatuksessa, satamien suunnittelussa sekä siltojen korjaamisessa ja pystyttämisessä, vaikka monet hänen laatimistaan suunnitelmista jäivätkin toteuttamatta taloussyistä. Hän suunnitteli myös lukuisia vesipyöriä, tuulimyllyjä, pumppuja ja muita mekaanisia laitteita. Huomattavan osan ajastaan hän käytti tähtitieteellisiin tutkimuksiin ja havaintoihin, joista hän piti useita esitelmiä Royal Societyn edessä.[1][2]

Smeaton sai Royal Societyn Copley-mitalin vuonna 1759.[1][2]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta John Smeaton Wikimedia Commonsissa