John Rennie
John Rennie (7. kesäkuuta 1761 Phantassie, Itä-Lothian, Skotlanti – 4. lokakuuta 1821 Lontoo) oli skotlantilainen insinööri.[1][2]
John Rennie | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 7. kesäkuuta 1761 Phantassie, Itä-Lothian, Skotlanti |
Kuollut | 4. lokakuuta 1821 (60 vuotta) Lontoo |
Koulutus ja ura | |
|
|
Elämä ja ura
Rennie oli oppipoikana puimakoneen keksijän Andrew Meiklen työpajassa ja osallistua Edinburghin yliopiston fysiikan luennoille. Hän herätti aluksi huomiota myllynrakentajana ja myllykoneiden asentajana Matthew Boultonin ja James Wattin palveluksessa, mutta sai suuren maineensa lähinnä siltojen ja kanavien rakentajana. Siltainsinöörinä hän vastasi monista Englannissa ja Skotlannissa toteutetuista rakennelmista, joista merkittävimpiä olivat kolme Thamesin ylitystä - Waterloon silta, Southwarkin silta ja Lontoon silta - joista viimeistä hän ei ehtinyt nähdä valmistuvan. Hänen siltarakennustöitään ihaillaan niiden tyylikkyyden ja lujuuden vuoksi.[1][2]
Kanavainsinöörinä hänen palveluksiaan alettiin hyödyntää noin vuonna 1790. Hän valvoi muun muassa Great Western Canal -kanavan rakentamista Somersetissa, Polbrookin kanavan rakentamista Cornwallissa, Arundel-Portsmouth-kanavan rakentamista Sussexissa ja Kennet-Avon-kanavan rakentamista Newburyn ja Bathin välillä. Wickin, Torquayn, Grimsbyn, Holyheadin, Howthin, Dunlearyn ja Hullin satamat sekä Lontoon satama (London Docks) ja Itä-Intian satama Thamesin varrella ovat esimerkkejä hänen satamatöistään. Portsmouthin, Chathamin, Sheernessin ja Plymouthin telakat ja suuri aallonmurtaja jälkimmäisen kaupungin sataman ulkopuolella luetaan hänen suurimpiin töihinsä.[1][2]
Lähteet
- John Rennie Encyclopedia Britannica. 1911. Viitattu 13.10.2022.
- John Rennie Nordisk familjebok. 1889. Viitattu 13.10.2022.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta John Rennie Wikimedia Commonsissa