John Regis

John Regis (s. 13. lokakuuta 1966 Lewisham, Kent, Yhdistynyt kuningaskunta) on entinen englantilainen pikajuoksija, jonka päämatka oli 200 metrin juoksu.

Mitalit
John Regis
John Regis
Maa:  Yhdistynyt kuningaskunta
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa HopeaaSoul 19884 × 100 m
Pronssia PronssiaBarcelona 19924 × 400 m
MM-kilpailut
Kultaa KultaaTokio 19914 × 400 m
Hopeaa HopeaaStuttgart 1993200 m
Hopeaa HopeaaStuttgart 19934 × 100 m
Pronssia PronssiaRooma 1987200 m
Pronssia PronssiaTokio 19914 × 100 m
Sisäratojen MM-kilpailut
Kultaa KultaaBudapest 1989200 m
EM-kilpailut
Kultaa KultaaSplit 1990200 m
Kultaa KultaaSplit 19904 × 400 m
Hopeaa HopeaaSplit 19904 × 100 m
Pronssia PronssiaSplit 1990100 m
Sisäratojen EM-kilpailut
Hopeaa HopeaaHaag 1989200 m
Pronssia PronssiaLiévin 1987200 m
Maa:  Englanti
Kansainyhteisön kisat
Hopeaa HopeaaAuckland 1990200 m
Hopeaa HopeaaVictoria 1994200 m
Pronssia PronssiaKuala Lumpur 1998200 m

Regis saavutti pronssia junioreiden EM-kilpailujen 100 metrillä Cottbusissa 1985 [1]. Sisäratojen EM-kilpailuissa Liévinissä 1987 hän sijoittui kolmanneksi 200 metrillä [2]. Saman vuoden Rooman MM-kilpailuissa hän saavutti 200 metrillä pronssia juostuaan ajan 20,18. Hän jäi vain kaksi sadasosasekuntia kilpailun voittaneesta Calvin Smithistä ja toiseksi sijoittuneesta Gilles Quénéhervéstä. [3] Soulin olympialaisissa 1988 hän juoksi toisen osuuden Ison-Britannian 4 × 100 metrin viestijoukkueessa, joka saavutti Neuvostoliiton jälkeen hopeaa ajalla 38,28 [4].

Regis sai hopeaa Haagin 1989 EM-hallikisojen 200 metrillä maanmiehensä Ade Mafen jälkeen. Myöhemmin samana talvena hän voitti sisäratojen 200 metrin maailmanmestaruuden Budapestissa ajalla 20,54 – Mafe sijoittui tällä kertaa toiseksi. [5] Aucklandin kansainyhteisön kisoissa 1990 hän oli toinen 200 metrillä. [6] Regis sai neljä mitalia Splitin EM-kilpailuissa 1990. Hän sijoittui 100 metrillä Linford Christien ja Daniel Sangouman jälkeen kolmanneksi tuulituloksella 10,07 [7]. 200 metrillä hän voitti kultaa 0,2 sekunnin erolla Jean-Charles Trouabaliin juostuaan ajan 20,11 [8]. Pikaviestissä Regis juoksi toisen osuuden brittien joukkueessa, joka saavutti hopeaa maailmanennätyksen juosseen Ranskan jälkeen ajalla 37,98 [9]. 4 × 400 metrin viestissä hän juoksi kolmannen osuuden Yhdistyneen kuningaskunnan voittaessa Euroopan mestaruuden ajalla 2.58,22 [10].

Tokion MM-kilpailuissa 1991 Regis putosi 200 metrillä välierissä. 4 × 100 metrillä hän juoksi toisen osuuden Ison-Britannian joukkueessa, joka sai pronssia ajalla 38,09 [11]. Pitkässä viestissä hän juoksi kolmannen osuuden brittien voittaessa maailmanmestaruuden 0,04 sekunnin erolla Yhdysvaltoihin ajalla 2.57,53 [12]. Barcelonan olympialaisissa 1992 Regis sijoittui 200 metrillä kuudenneksi. Pikaviestissä hän vei kolmatta osuutta Ison-Britannian neljänneksi sijoittuneessa joukkueessa [13]. 4 × 400 metrin viestissä hän toi brittien joukkueen kolmantena maaliin ajalla 2.59,73 [14].

Regis sai Stuttgartin MM-kilpailuissa 1993 hopeaa 200 metrillä Frankie Fredericksin jälkeen ajalla 19,94 [15]. Pikaviestissä hän juoksi kolmannen osuuden Yhdistyneen kuningaskunnan joukkueessa, joka sai ajalla 37,77 hopeaa Yhdysvaltain jälkeen [16]. Vuoden 1994 Kansainyhteisön kisoissa Victoriassa Regis saavutti hopeaa 200 metrillä. Samana vuonna hän voitti Lontoon maailmancupissa 200 metriä ennen Frankie Fredericksiä [17]. Göteborgin MM-kilpailuissa 1995 hän oli 200 metrillä seitsemäs. Viimeisen arvokisamitalinsa, pronssin, hän sai Kuala Lumpurin 1998 Kansainyhteisön kisojen 200 metrillä. Hän lopetti uransa vuonna 1999.

Regis on pituudeltaan 181 cm. Aktiivivuosinaan hän painoi 88 kg.

Ennätykset
Ulkoradat
100 metriä – 10,15 (1993)
150 metriä – 15,15 (1994)
200 metriä – 19,87 (1994)
300 metriä – 31,67 (1992)
400 metriä – 45,48 (1993)
Sisäradat
60 metriä – 6,78 (1999)
200 metriä – 20,48 (1995)

Lähteet
  • John Regis Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)

Viitteet


Miesten 200 metrin juoksun euroopanmestarit

1934: Christiaan Berger | 1938: Martinus Osendarp | 1946: Nikolai Karakulov | 1950: Brian Shenton | 1954: Heinz Fütterer | 1958: Manfred Germar | 1962: Owe Jonsson | 1966: Roger Bambuck | 1969: Philippe Clerc | 1971: Valeri Borzov | 1974: Pietro Mennea | 1978: Pietro Mennea | 1982: Olaf Prenzler | 1986: Vladimir Krylov | 1990: John Regis | 1994: Geir Moen | 1998: Doug Walker | 2002: Konstantínos Kentéris | 2006: Francis Obikwelu | 2010: Christophe Lemaitre | 2012: Churandy Martina | 2014: Adam Gemili | 2016: Bruno Hortelano | 2018: Ramil Quliyev | 2022: Zharnel Hughes

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.