John Munsterhjelm
Johan Hjalmar (John) Munsterhjelm (11. joulukuuta 1879 Tuulos – 16. elokuuta 1925) oli suomalainen kuvanveistäjä.
Elämä ja teot
Munsterhjelmin vanhemmat olivat taidemaalari Magnus Hjalmar Munsterhjelm ja Olga Mathilda Tanninen. Hän kävi polyteknisen opiston ja opiskeli Saksassa Kunstgewerbemuseumschulessa Berliinissä 1902–1903 sekä Tanskassa Kuninkaallisessa kuvaamataidekorkeakoulussa Charlottenburgissa 1904–1907. Munsterhjelm asui Saksassa vuosina 1902–1911.
Munsterhjelm teki useita marmori- ja pronssiveistoksia tunnetuista henkilöistä (Jean Sibelius, Hjalmar Munsterhjelm, Adolf Paul, R. A. Wrede, Fr. Saltzman, Walter Runeberg, Larin Kyösti). Hän teki myös 22 Suomen sisällissodan valkoisten sankaripatsasta (muun muassa Kokkolaan, Lokalahdelle ja Joensuuhun), useita hautapatsaita ja lisäksi Munsterhjelm suunnitteli mitaleita sekä maalasi myös muotokuvia. Munsterhjelm käytti ensimmäisenä Suomessa keinotekoista graniittia patsaiden materiaalina.
»Kauppatorin puoleisen pääkäytävän molemmin puolin seisoo, noin 3 metrin korkuista veistokuvaa. He kuvaavat työtä tai paremmin lepoa työn jälkeen. Mies ja nainen; seppä ja puutarhassa työskennellyt nainen, seisovat siinä rauhallisina, ehkä ajatellen osaansa. Niiden luoja, John Munsterhjelm, on tehtävässään hyvin onnistunut. Se koristeellinen tyyli, mikä niissä on, jo herättää huomiota yksinkertaisilla "kubistisilla" pinnoilla, saavuttaen kuitenkin ne muodot, missä on pysyttävä. Siis tekotapa on kerrassaan osuttu. Hakkaustyön harmaaseen kiveen on kiitosta ansaitsevalla tavalla suorittanut Myntin kivilouhimo täällä.– Eero Nelimarkka[1]»
Veistoksia
- Jean Sibeliuksen pronssipatsas, 1909
- Suomen järvet, Vaha-Helmin puisto, Epilä, Tampere 1911
- Sonni-patsas, Suur-Merijoen kartano, siirretty myöh. Järvenpäähän, 1913
- Kaarle IX:n korkokuva, Vaasan kaupungintalo 1924
- P. E. Svinhufvudin ja C. G. E. Mannerheimin korkokuvat, Vaasan kaupungintalo 1924
Veistoskuvia
- Jean Sibeliuksen muotokuva, rintakuva, 1909
- Suomen järvet, 1911
- Sonni Grey, Järvenpää, 1913.
- Sonni, Viipurin maalaiskunta, 1915.
- Vapaussodan sankarien muistomerkki, Joensuu, 1920
- Vapaudenpatsas Kokkolan vanhaa kaupungintaloa vastapäätä, 1924. Sisällissodassa kuolleiden nimet on hakattu jalustaan. Oikeassa kädessä on miekka, ja vasemmalla olalla on kilpi.
- Svinhufvud ja Mannerheim, Vaasan kaupungintalon etumuksen vasen puoli, 1924
- Kaarle IX, Vaasa kaupungintalon etumuksen oikea puoli, 1924
Lähteet
- Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961
- Suomen kuvataiteilijat-verkkomatrikkeli
- Tampereen kaupungin julkiset veistokset ja monumentit
Viitteet
- "Taustatietoja: Vaasa-lehdessä kirjoitti 31.7.1913 nimimerkki E.N-a (= Eero Nelimarkka):". Vaasan patsaat ja muistomerkit. III Korkokuvat ja muistolaatat, 2008.