John Mason Neale

Neale kävi Sherboren koulua Dorsetissä ja Cambridgen Trinity Collegea. Hänet vihittiin papiksi 1841, mutta heikon terveytensä vuoksi hän ei voinut toimia pappina vaan oli opettajana Sackville Gollegessa, East Grinsteadissa kuolemaansa saakka.

Neale oli keskeinen hahmo Englannin anglikaanisen kirkon korkeakirkollisessa uudistusliikkeessä, Oxford-liikkeessä. Uudistusliikkeen tarkoituksena oli symboliikan avulla uudistaa Englannin kirkon jumalanpalveluselämää, joka evankelisen siiven vaikutuksesta keskittyi henkilökohtaiseen kokemukseen. Jotta muutos saataisiin aikaan, etsittiin siihen ilmaisukeinoja varhaisen kirkon perinteistä sekä ajalta ennen reformaatiota. Samoin seurakuntalaulussa pyrittiin löytämään ja arvioimaan uudelleen vanhat latinankieliset hymnit, jotka oli jätetty The Book of Common prayerin ulkopuolelle. Neale alkoi tutkia ja kääntää tekstejä ja hänen sekä hänen kanssaan yhteistyössä toimineen papin Thomas Helmoren työn tuloksena julkaistiin keskiaikaisia hymnejä ja sekvenssejä kokoelmassa Hymnal Noted (1851)[1]. Monia Nealin käännökssiä pidettiin laulukelvottomina, niinpä hänen tekstejään muokattiin jo 1861 ilmestyneeseen Hymns Ancient & Modern laitokseen. Hän ei kuitenkaan esittänyt tekijänoikeusvaatimuksia käännöksilleen, vaan piti niitä koko kristikunnan yhteisenä omaisuutena.[2]

Neale käänsi myös itäisen kirkon jumalanpalvelustekstejä englanniksi sekä kreikan, venäjän ja syyriankielisiä hymnejä. The English Hymnal -kirjassa vuodelta 1907 oli 63 hänen kääntämäänsä tai kirjoittamaansa laulua. Hän julkaisi noin 15 kokoelmaa kirjoittamiaan ja kääntämiään hymnejä. Hän kirjoitti myös joululauluja (carols), esim. "Good King Wenceslas" ja "Good Christian Men, Rejoice". Hän on kääntänyt englanniksi Piae Cantiones hymnejä jotka hän julkaisi 1853 ja 1854[3]

Tunnetuin hänen kääntämistään teksteistä on ns oi-antifonien pohjalta tehty adventtihymni "Veni, veni, Emanuel, (O come, O come, Emmanuel, And ransom captive Israel)". Toinen tunnettu hänen kääntämänsä hymni on Theodulph Orleansilaisen n. 820 kirjoittama "Gloria, laus et honor", jonka Neale on kääntänyt alkusanoilla "All Glory, Laud and Honour".[2]

Nealen merkityksestä englanninkeliselle virsirunoudelle kertoo se, että anglikaanisen kirkon kalenterissa on hänen muistopäivänsä 7. elokuuta[4] ja Amerikan luterilainen kirkko viettää hänen muistoaan 1. heinäkuuta[5].

• Hymns for Children, in accordance with the Catechism, 1843
• Tales of Christian Heroism and Endurance, 1846
• History of the Holy Eastern Church with The Patriarchate of Alexandria and The Patriarchate of Antioch, 1850
• Mediaeval Hymns and Sequences 1851, 1863
• Hymnal Noted, Part I 1852, Part II 1856.
• Carols for Christmas-tide 1853 (Piae Cantiones laulujen käännöksiä)
• Carols for Easter-Tide 1854 (Piae Cantiones laulujen käännöksiä)
• Hymns of the Eastern Church 1862

Suomen ev. lut kirkon virsikirjassa

• 94 Nyt kansat kaikki laulakaamme Johannes Damaskolaisen hymnien (n. 750) pohjalta (Άναστάσεως ήμέρα), engl. John Mason Neale "The day of resurrection". (Suom. ja muk. Anna-Maija Raittila 1984, sävelmä: Ilmari Krohn 1923)
• 933 Oi saavu jo, Immanuel Latinankielinen teksti "Veni, veni, Emanuel" 1100-luvulta, John Mason Neale "O come, O come, Emmanuel" 1851. (Ruots. Anders Frostenson 1984, suom. Niilo Rauhala 1996, sävelmä keskiajalta)

Ruotsin kirkon virsikirjassa

• 423 Oi saavu jo, Immanuel (Veni, veni, Emanuel) Latinankielinen teksti 1100-luvulta (?), John M. Neale 1851 (Ruots. Anders Frostenson 1984, suom. Niilo Rauhala 1996, sävelmä keskiajalta)
• 470 Vapauteen ja elämään riemuiten jo tulkaa. Johannes Damaskolainen (n. 676‑754) (Αισωμεν παντεζ Λαοι), John M. Neale 1859 "Come, ye faithful raise the strain".( Ruots. Anders Frostenson 1984, suom. Anna-Maija Raittila 1999, sävelmä keskiajalta, Saksassa 1554)

Cantemus -Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirja

• 30 Oi saavu jo, Immanuel (Latinanlielinen hymni "Venim veni Emmanuel" adventin "O-antifonien" pohjalta suom. Niilo Rauhala