John Ireland

John Ireland (13. elokuuta 1879 Bowdon, Trafford, Suur-Manchester – 12. kesäkuuta 1962 Washington, West Sussex) oli brittiläinen säveltäjä. Hän toimi myös opettajana Lontoon Royal College of Musicissa.[1]

John Ireland

Irelandin musiikille tunnusomaista on brittiläisen kansanmusiikin aineksia sisältävä, klassistis-romanttiset ja impressionistiset tyylipiirteet omaava, karheasti soiva sävelkieli.[1]

Teoksia

Pianosarjoja
  • Decorations (1913)
  • London Pieces (1917–1920)
  • Green Ways (1938)
  • Sarnia, an Island Sequence (1941)

Lisäksi yksi pianosonaatti ja -sonatiini

Kamarimusiikkia

Pianotrioja ja viulusonaatteja, joista arvostetuin on nro 2 a-molli (1917).

Lauluja

Hänen lukuisat laulunsa eläytyvät brittiläisten runoilijoiden, kuten A. E. Housmanin, Thomas Hardyn ja Arthur Symonsin, runoihin.

  • Sea Fever (Irelandin tunnetuin laulu, joka on sävelletty John Masefieldin runoon)

Orkesteriteoksia
  • The Forgotten Rite (1913)
  • A London Overture
  • Satyricon (1946) (alkusoitto)

Kuoroteoksia
  • These Things Shall Be

Muuta

Ireland on kirjoittanut urkukappaleita sekä säveltänyt pianolle ja orkesterille konserton (1930) ja teoksen Legend.

Lähteet
  1. Media Musiikki. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-5436-5.

    Kirjallisuutta
    • Foreman, Lewis (toim.): The John Ireland Companion. Woolbridge: The Boydell Press, 2011. ISBN 978-1-84383-686-5.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.