John Stevens Henslow

Henslow syntyi Rochesterissä asianajaja John Prentis Henslow'n poikana ja John Henslow'n pojanpoikana. Hän opiskeli matematiikkaa Cambridgessa St John's Collegessa, josta hän valmistui vuonna 1818 16. wranglerina eli oli 16.:ksi paras tuona vuonna valmistuneista matematiikan opiskelijoista. Matematiikka jäi nopeasti taka-alalle, kun intohimo luonnonhistorian tutkimuksia kohtaan kehittyi. Vuonna 1819 hän pääsi edellisenä vuonna geologian Woodward-professoriksi nimitetyn Adam Sedgwickin kanssa tutkimaan Wightsaaren geologiaa. Henslow opiskeli samanaikaisesti kemiaa James Cummingin ohjaamana ja mineralogiaa Edward Daniel Clarken opettamana. Henslow teki ensiarvoisen tärkeitä geologisia löytöjä vuonna 1819 Mansaarella ja kaksi vuotta myöhemmin Angleseyssa, jotka hän julkaisi Transactions of the Cambridge Philosophical Society -sarjassa.

Henlow oli opiskellut mineralogiaa tarmokkaasti. Hänet valittiin vuonna 1822 Cambridgen yliopiston mineralogian professoriksi, koska Clarken kuoleman myötä virka oli avoimena. Kaksi vuotta myöhemmin hänet vihittiin papiksi. Mineralogia ei enää tuntunut Henslow'ta kiinnostavan, joten hän erosi virastaan vuonna 1825 päästäkseen kasvitieteen professoriksi. Hänestä tuli kasvitieteen Regius-professori. Tämän professorin viran hän piti kuolemaansa saakka.

Vuosina 1821–1835 keräämiensä näytteiden pohjalta Henslow kokosi 10 000 kasvilajia käsittävän ja 3 654 sivuisen kasvion.[2] Mukana lajeja keräämässä oli hänen oppilaansa Charles Darwin, joka pääsi mukaan HMS Beaglen toiselle merimatkalle vuonna 1831.

Henslow'n käyttämät opetusmenetelmät osoittautuivat erittäin tehokkaiksi. Luennoillaan hän käytti eri eliölajeja esitellessään omia piirroksiaan ja järjesti kävelyretkiä Cambridgen läheisyydessä. Professori John Parkerin mukaan Henslow oli yksi 1800-luvun tieteen merkittävimmistä hahmoista.[2] Henslow kuoli Hitchamissa vuonna 1861.