Johnny Hayes
John Joseph ”Johnny” Hayes (10. huhtikuuta 1886 New York City – 25. elokuuta 1965 Englewood, New Jersey) oli yhdysvaltalainen kestävyysjuoksija, maratonjuoksun olympiavoittaja.[1]
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Johnny Hayes | |||
Maa: Yhdysvallat | |||
Miesten yleisurheilu | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Lontoo 1908 | Maraton |
Hayes aloitti juoksu-uransa 1906 Bostonin maratonilla sijoittumalla viidenneksi. Seuraavana vuonna hän oli kolmas ja vuonna 1908 toinen, mikä oikeutti hänet osallistumaan olympialaisiin. Olympiamaratonilla italialainen Dorando Pietri saapui ensimmäisenä Wimbledon-stadionille. Pietri kuitenkin menetti tajuntansa ja virkailijat auttoivat hänet maalilinjan yli[2]. Yhdysvaltojen joukkue teki asiasta protestin ja Pietri hylättiin. Toisena maaliin tullut Hayes nousi sitten voittajaksi ajalla 2.55.18,4[3]. Lontoon olympialaisten maraton oli ensimmäinen 42 195 metrin olympiamaraton, joten Hayesin aikaa pidetään matkan ensimmäisenä olympiaennätyksenä[4].
Olympialaisten jälkeen sekä Pietri että Hayes siirtyivät ammattilaisiksi. He kohtasivat ammattilaisina neljästi Pietrin ollen joka kerralla parempi.[5] Vuonna 1912 Hayes valmensi Yhdysvaltain olympiajoukkueen maratoonareita.[1]
Lähteet
- Johnny Hayes Olympedia. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)
- Siukonen, Markku & Rantala, Risto: Kaikki urheilusta, s. 13. Otava, 2006. ISBN 978-951-1-20841-9.
- Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 15–16. Otava, 1970.
- Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 114. Otava, 1970.
- Olympedia – Marathon, Men www.olympedia.org. Viitattu 19.5.2022.
1896: Spyrídon Loúis | 1900: Michel Théato | 1904: Thomas Hicks | 1908: Johnny Hayes | 1912: Kenneth McArthur | 1920: Hannes Kolehmainen | 1924: Albin Stenroos | 1928: Boughéra el-Ouafi | 1932: Juan Carlos Zabala | 1936: Sohn Kee-chung | 1948: Delfo Cabrera | 1952: Emil Zátopek | 1956: Alain Mimoun | 1960: Abebe Bikila | 1964: Abebe Bikila | 1968: Mamo Wolde | 1972: Frank Shorter | 1976: Waldemar Cierpinski | 1980: Waldemar Cierpinski | 1984: Carlos Lopes | 1988: Gelindo Bordin | 1992: Hwang Young-cho | 1996: Josia Thugwane | 2000: Gezahegne Abera | 2004: Stefano Baldini | 2008: Samuel Wanjiru | 2012: Stephen Kiprotich | 2016: Eliud Kipchoge | 2020: Eliud Kipchoge | |