Johnny Burke

Burke syntyi 3. lokakuuta 1908 Antiochin kaupungissa Kaliforniassa ja vietti lapsuutensa Chicagossa. Hän opiskeli nuorena pianonsoittoa ja näyttämötaidetta. Opiskellessaan lyhyen aikaa Wisconsinin yliopistossa hän soitti pianoa oppilaitoksen orkesterissa. Vuonna 1926 sai työtä musiikkijulkaisujen myyjänä ja pianistina Irving Berlinin yhtiöstä.[3] Hän työskenteli Chicagossa kunnes hänet siirrettiin New Yorkiin 1930-luvun alussa.[2]

Burken ensimmäinen merkittävä yhteistyökumppani oli säveltäjä Harold Spina. Burken ja Spinan ensimmäinen julkaistu kappale oli vuoden 1932 ”Shadows of Swanee”. Seuraavana vuonna Guy Lombardo äänitti hittiversion Burken ja Spinan kappaleesta ”Annie Doesn’t Live Here Anymore”. Myöhemmin miesten toinen hitti tuli Fats Wallerin nauhoittamasta kappaleesta ”My Very Good Friend the Milkman”. Heidän kappaleistaan menestyivät myös ”You’re Not the Only Oyster in the Stew” ja ”Beat of My Heart”.[2] Muita artisteja, joille Burke ja Spina tekivät musiikkia, olivat Paul Whiteman, Ozzie Nelson ja Ben Pollack.[3]

Vuonna 1936 Burke lopetti yhteistyön Spinan kanssa ja muutti Hollywoodiin kirjoittamaan elokuvamusiikkia Paramount Picturesille.[2] Ensimmäinen menestyskappale Hollywoodissa oli Arthur Johnstonin säveltämä ja Bing Crosbyn esittämä ”Pennies from Heaven” samannimisestä elokuvasta.[3] Burke osallistui Johnstonin kanssa myös Double or Nothing -elokuvan (1937) musiikkiraidan tekemiseen kappaleilla ”The Moon Got in My Eyes” ja ”All You Want to Do Is Dance”.[3] Samana vuonna hän aloitti yhteistyön säveltäjä James V. Monacon kanssa. Monista heidän kappaleistaan vuosina 1937–1940 tuli hittejä; tunnetuimmiksi ovat tulleet ”I’ve Got a Pocketful of Dreams” sekä Bing Crosbyn elokuvassa Ajan sävel esittämä ”Only Forever”, joka oli ehdolla parhaan laulun Oscar-palkinnon saajaksi.[3] Vuonna 1938 Burke kirjoitti sanat Bob Haggartin instrumentaalisävellykseen ”I’m Free”; kappaleen uudeksi nimeksi tuli ”What’s New?”[1]

Kun yhteistyö Monacon kanssa päättyi vuonna 1940, Burke lyöttäytyi yhteen Jimmy Van Heusenin kanssa, ja tästä ajasta muodostui Burken uran menestyksekkäin vaihe.[3] He kirjoittivat musiikin kuuteen Bing Crosbyn ja Bob Hopen seitsemästä ”kaksi iloista merimiestä” -elokuvasta.[1] Vuoden 1942 elokuvassa Kaksi iloista merimiestä Marokossa esiintyneet kappaleet ”Polka Dots and Moonbeams” ja ”Imagination” nousivat hiteiksi Frank Sinatran levytettyä ne Tommy Dorseyn orkesterin kanssa.[3] Vuonna 1945 Burke ja Van Heusen voittivat parhaan laulun Oscar-palkinnon kappaleella ”Swinging on a Star”.[2]

Burke ja Van Heusen kirjoittivat vuonna 1953 Broadway-musikaalin Carnival in Flanders; näytelmän menestys jäi kuitenkin vaisuksi ja miesten yhteistyö loppui pian sen jälkeen.[3] Vuonna 1954 Burke sanoitti Erroll Garnerin sävellyksen ”Misty”, josta tuli suosittu numero yökerho- ja kabareelaulajien keskuudessa.[1] Burken viimeiseksi tuotokseksi Hollywoodissa jäi musiikki vuoden 1956 elokuvaan Kulkureitten kuningas, jonka jälkeen hän muutti takaisin New Yorkiin.[2]

Johnny Burke kuoli New Yorkissa 25. helmikuuta 1964.[2]

• 1945 ”Swinging on a Star” (säv. Jimmy Van Heusen) elokuvasta Kulje tietäni

• 1946 ”Sleigh Ride in July” (säv. Van Heusen) elokuvasta Belle of the Yukon
• 1946 ”Aren’t You Glad You’re You” (säv. Van Heusen) elokuvasta Pyhän Marian kellot
• 1941 ”Only Forever” (säv. James V. Monaco) elokuvasta Ajan sävel
• 1937 ”Pennies from Heaven” (säv. Arthur Johnston) elokuvasta Pennies from Heaven