Johannes Leivonen

Paavali Eliel Johannes Leivonen (18. huhtikuuta 1917 Sortavala – 25. helmikuuta 1995 Espoo) oli suomalainen juristi.[1] Hän oli korkeimman oikeuden oikeusneuvos 1962–1987,[2] kirkolliskokouksen varapuheenjohtaja ja kirkkolakikomitean puheenjohtaja.

Leivonen kirjoitti ylioppilaaksi 1935 Sortavalan lyseossa, suoritti ylemmän oikeustutkinnon 1943 Helsingin yliopistossa ja sai varatuomarin arvon 1946.[3] Hän oli Suomen lähetysseuran taloudenhoitaja ja lakimies 1945–1955, korkeimman oikeuden notaari 1952–1955, nuorempi oikeussihteeri 1955–1957, vanhempi oikeussihteeri 1958–1961, esittelijäneuvos 1961–1962, ylimääräinen oikeusneuvos 1961–1962 ja oikeusneuvos 1962–1987.[4]

Lähteet
  1. Eskola, Seikko: / Leivonen, Johannes (1917–1995). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. Facta 2001, osa 10, p. 21. WSOY 1984.
    Facta 2001, Täydennysosa 1994, s. 340. WSOY 1984.
  3. Tolonen, Jaana (toim.): Suomen lakimiehet – Finlands jurister 1988, s. 561. Suomen Lakimiesliiton kirjasarja, 99. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus, 1988. ISSN 0585-9530. ISBN 951-640-395-6.
  4. Kuka kukin on 1978, s. 518. Runeberg.org.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.