Johann Crüger

Johann Crüger (9. huhtikuuta 1598 Groß Breesen, Guben – 23. helmikuuta 1662 Berliini) saksalainen säveltäjä ja kanttori, aikansa merkittävin koraalisäveltäjä.

Johann Crüger
Praxis-Pietatis-Melica, kansilehti

Elämänvaiheet

Crüger opiskeli teologiaa Wittenbergissä, ja musiikkia Saksan ohella Itävallassa ja Böömissä, Saksassa Gubenissä, Soraussa (Żary), Breslaussa, Olmützissä ja Regensburgissa.[1] Hän toimi vuodesta 1622 Berliinin Nikolainkirkon urkurina. Hän oli myös arvostettu musiikin teoreetikko. Hän hoiti virkaansa 40 vuotta[2] ja oli samalla Zum Grauer Klosterin lukion opettaja[1].

Hän julkaisi useita painoksia koraalikokoelmastaan Praxis pietatis melica. Sen ensimmäinen painos ilmestyi 1640 otsikolla Newes vollkömliches Gesangbuch. Toinen painos ilmestyi 1647 nimellä Praxis Pietatis Melica, das ist: Übung der Gottseligkeit in christlichen und trostreichen Gesängen. Vuosien 1640–1661 aikana ilmestyi koraalikirjasta 10 painosta. Kaikkiaan siitä ilmestyi 45 painosta Berliinissä ja 16 painosta Frankfurt am Mainissa ja oli aikanaan yksi eniten levinneistä saksalaisista virsikirjoista.[2] Hän on tuntenut ns. Geneven psalttarin vuodelta 1562 ja sen vaikutteita on havaittavissa niin sävelmien rytmiikassa ja melodiikassa.[3]. Crüger on koraalikirjansa johdannossa 1661 kertonut miten laulu- ja instrumenttimusiikilla on sijansa jumalanpalveluksessa. Tämä voi olla puolustusta rikkaan jumalanpalvelusmusiikin puolesta reformoitua näkemystä vastaan, jossa lauletuilla Raamatun psalmeilla oli keskeinen sija. Olihan Berliinin ja Brandenburgin vaaliruhtinas Johann Sigismund 1613 siirtynyt reformoituun kirkkoon, vaikkakin 95 % väestöstä hänen ruhtinaskunnassaan oli luterilaisia.[2]

Hän teki yhteistyötä virsirunoilija Paul Gerhardtin kanssa, joka oli Nikolainkirkon pappi. Crüger sävelsi lukuisia Gerhardtin virsiä. Vuoden 1647 laitoksessa niitä oli 18 ja vuoden 1653 viidennessä laitoksessa 82. Vuoden 1611 laitoksessa oli vielä kahdeksan uutta virttä. Gerhardtin virsien lisäksi hän on säveltänyt Johann Franckin ja Johann Heermanin tekstejä[3]. Johann Sebastian Bach on käyttänyt yli kahtakymmentä Crügerin koraalia kantaateissaan[1].

Crügerin sävelmiä suomenkielissä virsikirjoissa

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa on 10 Crügerin tai hänen julkaisemaa sävelmää, jolla lauletaan 22 virttä.

Ruotsin kirkon virsikirjassa on 12 Grügerin tai hänen julkaisemaansa sävelmää, joilla lauletaan 30 virttä

  • 5 Käy, kansa, laulamaan (Teksti: Martin Rinkart)
    • Samalla sävelmällä 369 On kirkon tukena (Teksti: Edvard Evers), 525 Nyt kiitän riemuiten (Teksti: Johann Olearius)
  • 20 Oi Isä, saavu tänään keskellemme (Teksti:Jacob Thimoteus Jacobsson)
  • 24 Nyt ääneen laulaa sieluni (Teksti: Paul Gerhardt )
  • 91 Rakkaus olet ääretön (Teksti: Ernst Frithiof Lönegren)
  • 102 Ihmiskunnan tuskaa kantaa (Teksti: Anders Frostenson)
    • 349 Kauan, kauan löytämättä (Teksti: Johan O. Wallin) , 394 Sielu, juhlavaatteessasi (Teksti: Anders Frostenson), 569 Herra kärsi katkerasti (Teksti Johan O. Wallin), 581 Kristus sankari on suuri (Teksti: Johan G. Thorsell)
  • 141 Ristin mies on autuuteni (Teksti: Johan L. Runeberg)
    • 620 Herra, vaivun maahan saakka (Teksti: Lars Johansson/Lasse Lucidor)
  • 305b Missä on Ystäväni (Teksti: Johan O. Wallin)
  • 354 Jeesus, riemun tuoja (Teksti: Johann Franck)
  • 363 Henki Jumalamme, kylmään maailmaamme (Teksti: Johann Franck)
  • 421 Kun pimeyteen peittyy maa (Teksti: Edvard Evers)
    • 465 On pääsiäinen koittanut (Teksti: Latinankielinen hymni), 466 Te kristityt, nyt juhlikaa (Teksti: Latinankielinen hymni), 474 Kahleista synnin, kuoleman (Teksti Johan O. Wallin)
  • 507 Yön helmaan päivä painuu (Teksti Johan L. Runeberg)
  • 577 Jeesus, tahdon vapaana (Teksti Johan O. Wallin)

Hengellinen laulukirja:

Seurakunta laulaa [4]

  • 21 Nyt kiitos Jumalan (Teksti: Johannes Olearius)
  • 40 Ylistys Herran (Teksti: Paul Gerhardt)
  • 59 On arkiviikko päättynyt (Teksti: Tuntematon)
  • 91 Tänne, Jeesus, tulimme (Teksti: Tobias Clausnitzer)
  • 181 On voimaa Jeesu-nimessä (Teksti: Edward Perronet)
    • 387 Ei itää eikä länttäkään (Teksti: John Oxenhamn)
  • 195 Henki, armon tuoja (Teksti: Johann Franck)

Cantemus[5]

  • 124 On pääsiäinen koittanut (Teksti: Latinalainen 400-luvulta)
  • 140 Nyt kiitos Jumalan (Teksti: Johannes Olearius)
  • 180 Sinulle kiitos, Isä, lahjastasi (Teksti: Maria Luise Thurmair)

Lähteet
  1. Johann Crüger bach-cantatas.com. Viitattu 7. 5. 2019.
  2. Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 97. Wessmans musikförlag AB Visby 2014 ISBN 978-91-8771-034-6, 2014.
  3. Reijo Pajamo: Hymnologian peruskurssi, s. 46. Sibelius-akatemia ISBN 952-9658-01-X, 1991.
  4. Seurakunta laulaa. Kirjatoimi ISBN 952-629-430-8, 2001.
  5. Cantemus. Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirja. Helsingin katolisen hiippakunnan liturginen toimikunta. Katolinen tiedotuskeskus. ISBN 978-952-9627-71-4, 2012.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.