Johan Sederholm

Sederholm syntyi Helsingissä vaatimattomaan perheeseen. Hän kävi koulua 16-vuotiaaksi asti ja aloitti sen jälkeen työt kauppa-apulaisena. Vuonna 1748 hän perusti liikkeen yhdessä ystävänsä Nils Burtzin kanssa. Liike oli menestyvä, mutta vuonna 1752 kumppanit päättivät purkaa yhtiön ja jakaa tulonsa. Sen jälkeen hän perusti oman liikkeen.[2]

Sederholmin talo Senaatintorilla.

Sederholm hankki jatkuvasti omistukseensa velkaantuneita maatiloja, joista osa oli verovapaita säterikartanoita. Usein hän kehitti tilaa ja vauhditti sen tuotantoa ja saattoi sen jälkeen myydä tilan hyvällä voitolla. Ruotsin kuningasperheen suosioon hän pääsi järjestelemällä Viaporin linnoitustyömaan hankintoja ja rahoitusta.[4] Hän antoi lainoja Ruotsin ja Ranskan valtiolle.[5] Vuonna 1777 hän sai kuningas Kustaa III:lta luvan omistaa aatelittomuudestaan huolimatta Herttoniemen kartanon ja Kumpulan tilat. Lisäksi Sederholm omisti useita sahoja ja laivanrakennustelakoita, tiilitehtaan, kaakelitehtaan, lasitehtaan sekä itse perustamansa purjekangastehtaan.[2][6] Sederholm oli Helsingin rikkain henkilö ja vaikutusvaltaisin porvari.[7][8] Häntä kuvailtiin kaupungin harmaaksi eminenssiksi. Sederholm vaikutti Helsingin kehitykseen merkittävänä kauppakaupunkina ja hän toimi kaupunginvanhimpana.[9] Hän edusti Helsingin kaupunkia Tukholman valtiopäivillä 1769, 1778 ja 1786.[5] Hän kannatti hattupuoluetta.[5]

Sederholm pääsi Ruotsin kuningas Kustaa III:n suosioon ja sai kunnian kestitä kuningasta Suomen vierailun aikana vuonna 1775.[10] Kolme vuotta myöhemmin hänet kutsuttiin Kustaa III:n pojan kruununprinssi Kustaa IV Aadolfin kummiksi. Sederholmille tarjottiin jäsenyyttä aatelissäädyssä, mutta hän kieltäytyi aatelisarvosta.[11]

Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf korotti Sederholmin Vasa-ritarikunnan ritariksi vuonna 1799.[12] Vuonna 1802 kuningas Kustaa IV Aadolf myönsi hänelle kauppaneuvoksen arvonimen.[13]

Sederholm oli naimisissa kahdesti, ensin Hedvig Solitanderin ja tämän kuoltua Maria Magdaleena Wendelian kanssa. Molemmat vaimot kuolivat ennen häntä. Hänellä oli kahdesta avioliitosta seitsemän poikaa ja kolme tytärtä, mukaan lukien isänsä työn jatkaja, kauppaneuvos Lars Sederholm.[2] Johan Sederholmin pojanpoika, Suomen prokuraattori Theodor Cederholm (ent. Sederholm) aateloitiin vuonna 1886 ja introdusoitiin Helsingin Ritarihuoneelle vuonna 1887.[14]

Johan Sederholm haudattiin suvun hautaholviin Ulrika Eleonoran kirkon hautausmaalle. Kirkko ja hautausmaa raivattiin vuonna 1827 pois Senaatintorin tieltä, jolloin hänen arkkunsa siirrettiin ainoana Vanhaan kirkkopuistoon. Hänen uuden hautakappelinsa suunnitteli Carl Ludvig Engel.[2] Sederholmin jälkeläisiä on haudattu Sederholmin suvun hautakappeliin Mäntsälässä. Sederholmin talo on Helsingin kantakaupungin vanhin rakennus.[15]

Kauppaneuvos Johan Sederholmin hautakappeli Vanhassa kirkkopuistossa Helsingissä.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Johan Sederholm Wikimedia Commonsissa