Johan Helo

Johan Helo (vuoteen 1906 Helenius; 22. elokuuta 1889 Helsinki – 25. lokakuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.

Johan Helo
Helenius
Sosiaaliministeri
Tannerin hallitus
13.12.1926 – 15.11.1927
Edeltäjä Kalle Lohi
Seuraaja Matti Paasivuori
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri
Tannerin hallitus
15.11.1927 – 17.12.1927
Edeltäjä Wäinö Wuolijoki
Seuraaja Juho Niukkanen
Valtiovarainministeri
Paasikiven II hallitus
17.11.1944 – 17.4.1945
Edeltäjä Onni Hiltunen
Seuraaja Sakari Tuomioja
Opetusministeri
Paasikiven III hallitus
17.4.1945 – 28.12.1945
Edeltäjä Uuno Takki
Seuraaja Eino Pekkala
Henkilötiedot
Syntynyt22. elokuuta 1889
Helsinki
Kuollut25. lokakuuta 1966 (77 vuotta)
Helsinki
Puoliso Lullan Helo
Tiedot
Puolue SDP
Muut puolueet SKDL

Helo valmistui ylioppilaaksi vuonna 1908, filosofian kandidaatiksi 1911, vihittiin filosofian maisteriksi 1914, filosofian lisensiaatiksi 1914 ja väitteli filosofian tohtoriksi samama vuonna tutkielmalla Über die Newtonsche Närungsmethode und eine Verallgemeinerung derselben.[1] Hän suoritti myös kasvatusopin tutkinnon 1913, ylemmän oikeustutkinnon ja lainopin kandidaatin tutkinnon 1928 ja sai varatuomarin arvon 1934.[2]

Helo toimi matematiikan, fysiikan ja kirjanpidon opettajana eri lyseoissa 1911–1922 ja 1925–1928.[2]

Puoluekannaltaan Helo oli alkuun sosiaalidemokraatti, sotien jälkeen kansandemokraatti. Hän toimi Tannerin hallituksen sosiaaliministerinä 13. joulukuuta 1926–15. marraskuuta 1927 ja myöhemmin kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä 15. marraskuuta 1927 – 17. joulukuuta 1927. Siirtyessään Helsingin kaupungin rahatoimenjohtajaksi hän luopui kansanedustajuudesta. Hänen tilalleen nousi Toivo Nokelainen.[2]

Vuoden 1940 presidentinvaalissa Helo oli SDP:stä erotettujen perustaman Sosialistisen eduskuntaryhmän eli niin sanottujen kuutosten ehdokas ja sai neljä valitsijamiesääntä. Vuonna 1942 hän sai kolmen vuoden kuritushuonerangaistuksen maanpetoksesta. Sotien jälkeen Helo valittiin Suomen Kansan Demokraattisen Liiton kansanedustajaksi, mutta hän luopui tehtävästä tammikuussa 1946 tultuaan valituksi Suomen Pariisin lähettilääksi. [3] Hänen tilalleen nousi eteläkarjalainen vaatturi Antti Virtanen. Lähettiläänä hän oli vuoteen 1956 asti.[2]

Vuosina 1944–1945 Helo oli valtiovarainministerinä ja vuosina 1945–1946 opetusministerinä. Näissä tehtävissä hän edusti SKDL:ää. Toisin kuin moni muu puoluetoverinsa hän oli pitkälle kouluttautunut ja hänellä oli virkamieskokemusta. Silti hän ei saanut omalta puolueeltaan kovin suurta arvonantoa. Yksi puolueen hänelle antama tehtävä oli taivutella professori Bruno Salmiala eroamaan tämän oikeistolaisen taustan takia. Helo muistutti Salmialaa tämän sodanaikaisesta puheesta, että Helo pantaisiin vielä seinää vasten. Salmiala sanoi muistavansa sen, koska Helo oli pian tämän jälkeen tuomittu maanpetoksesta kuritushuoneeseen. Helo vaati, että Salmiala eroaisi. Tämä kuitenkin kieltäytyi sanoen, että hän eroaa vain jos hänen osoitetaan Helon tavoin tehneen maanpetoksen. Salmialan erottaminen ei onnistunut. Sen sijaan Helo painosti Kouluhallituksen pääjohtajan L. Arvi P. Poijärven eroamaan.[3]

Helon puoliso oli näyttelijä Lullan Helo (Anna Elina o.s. Valve), joka on käyttänyt salanimeä Kari Wilkman.[2][4]

Lähteet
  1. Mathematics Genealogy Project: Johan Helo.
  2. .aspx Johan Helo. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  3. Uola, Mikko: Unelma kommunistisesta Suomesta 1944–1953, s. 62, 74–75, 104, 115, 118. Helsinki: Minerva Kustannus Oy, 2013. ISBN 978-952-492-768-0.
  4. VYS Vuosikirja 2005 Viihdemusiikin ystävien seura ry. Heinäkuu 2005. Hypermedia Oy. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 2.11.2006.

    Kirjallisuutta
    • Helo, Johan: Vaiennettuja ihmisiä. Tammi, 1965.
    • Kaarninen, Pekka: ”Helo, Johan (1889–1966)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 744–746. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4. / Teoksen verkkoversio.

    Aiheesta muualla
    • Johan Helo Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
    • Helo, Johan hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)

     

    Edeltäjä:
    Kalle Lohi    		 Suomen sosiaaliministeri
    1926−1927    		 Seuraaja:
    Matti Paasivuori
    Edeltäjä:
    Wäinö Wuolijoki    		 Suomen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri
    1927    		 Seuraaja:
    Eemil Hynninen
    Edeltäjä:
    Onni Hiltunen    		 Suomen valtiovarainministeri
    1944–1945    		 Seuraaja:
    Sakari Tuomioja
    Edeltäjä:
    Uuno Takki    		 Suomen opetusministeri
    1945    		 Seuraaja:
    Eino Pekkala
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.