Joensuun Kiekko-Pojat

Joensuun Kiekko-Pojat
Perustettu	1960
Kaupunki	Joensuu, Suomi
Kotiareena	PKS Areena
– kapasiteetti	4026
Sarjataso	Mestis
Värit
Puheenjohtaja	Jari Tunttunen
Päävalmentaja	Simo Karjalainen
Kapteeni	Santeri Koponen
Omistaja	Joensuun Kiekko-Pojat Oy: Miro Aaltonen; Oskari Gröhn; Tomi Karhunen; Anssi Kekäläinen; Joona Laakkonen; Jaakko Lipponen; Petrus Palmu; Vesa Pelkonen; Janne Rahunen; Hannu Sorsa; Simo Tukiainen; Jari Tunttunen; Mika Vähäniitty;
I-divisioona/Mestis
Mestaruudet	5 (1989, 1991, 1993, 1997, 2010)
Hopeaa	4 (1983, 1994, 2009, 2012)
Pronssia	2 (1984, 2016)
Suomi-sarja
Mestaruudet	2 (2004, 2015)
Pronssia	1 (2003)
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Joensuun Kiekko-Pojat on alkujaan vuonna 1960 perustettu joensuulainen jääkiekkoseura, jonka edustusjoukkue pelaa Mestiksessä. JoKP:n kotipelit pelataan Joensuun Mehtimäellä PKS Areenalla. Joensuussa kaikkien ikäluokkien jääkiekkojunioreiden sekä naisten jääkiekkotoiminta on Juniori Jokipojat ry:n alaisuudessa.

Historia

Pääartikkeli: Joensuun Kiekko-Poikien historia

Joensuun ensimmäinen jääkiekon erikoisseura, Kiekko-Karhut, perustettiin marraskuussa 1953.[1] Kun vuonna 1960 Kiekko-Karhujen sekä jääpalloseurana paremmin tunnetun Joensuun Maila-Poikien jääkiekkoilijat yhdistivät voimansa, syntyi uusi seura, Joensuun Kiekko-Pojat eli JoKP. Uutta seuraa kutsuttiin kansan keskuudessa alusta lähtien lempinimellä Jokipojat.[2] 1960-luvun pelikausina Suomen sarjan itälohkossa pelannut joukkue pääsi kolme kertaa pelaamaan Mestaruussarjan karsintasarjaan, mutta nousu ylemmälle sarjatasolle jäi vielä toteutumatta.[3]

Keväällä 1971 Kiekko-Pojat onnistui nousemaan Suomen sarjan itälohkosta Mestaruussarjaan. Kausi pääsarjassa oli kuitenkin vaikea, ja seuraavaksi kaudeksi JoKP putosi takaisin Suomen sarjaan.[4] Kaudella 1975–1976 JoKP pääsi ensimmäisen kerran pelaamaan 1. divisioonaan, joka SM-liigan perustamisen jälkeen oli jääkiekkoliiton uusi ylin sarjataso. Yhden ”divarikauden” jälkeen 1970-luvun loppuvuosina JoKP jatkoi pelejään II-divisioonan itälohkossa (entinen Suomen sarja). 1980-luvun alussa JoKP onnistui tavoittelemassaan sarjanousussa ja vakiinnutti paikkansa 1. divisioonan joukkueena. [5]

Vuonna 1982 valmistuneen jäähallin myötä Joensuuhun syntyi jääkiekkobuumi, joka kantoi keväällä 1983 aina liigakarsintoihin saakka Oulun Kärppiä vastaan. Valmentajan Kaj Rosvallin luotsaama Joensuun Kiekko-Pojat jäi silloin niukasti otteluvoiton päähän SM-liigapaikasta. Muutamien 1. divisioonan kausien jälkeen valmentaja Tapani Hämäläisen johdolla JoKP lopulta onnistui nousemaan SM-liigaan voitettuaan karsinnoissa Porin Ässät keväällä 1989. JoKP pelasi SM-liigassa kausilla 1989–1990 ja 1991–1992, mutta pysyvää liigajoukkuetta Joensuuhun ei kyetty luomaan. Liigakiekkoiluun satsatut suuret summat eivät tuoneet menestystä, vaan aiheuttivat Kiekko-Poikien konkurssin.[6] Vararikon jälkeen vuonna 1994 Joensuun Kiekko-Pojat siirsi kaiken jääkiekkotoimintansa sisarseura Kiekko-Karhuille, millä nimellä Joensuussa pelattiin 1. divisioonaa seuraavina vuosina. Vuonna 1998 Kiekko-Karhut vaihtoi nimensä Jokipojiksi.[7]

2000-luvun ensikymmenen alkupuolella Jokipojat pelasi Suomi-sarjassa kolme kautta, kunnes keväällä 2004 joukkue nousi takaisin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Mestikseen.[8] Siellä Jokipojat nousi vähitellen kohti kärkeä. Vuosina 2005–2008 Jokipojat oli mukana pudotuspeleissä, mutta jokaisella kerralla putosi jatkosta jo puolivälierävaiheessa. Keväällä 2009 Jokipojat ylsi Mestiksen finaaleihin, mutta hävisi loppuottelusarjan Vaasan Sportille.[9][10][11] Seuraavalla kaudella 2009–2010 Jarno Pikkaraisen valmentama Jokipojat voitti Mestiksen mestaruuden häviämättä pudotuspeleissä otteluakaan. Ratkaisevassa finaaliottelussa se voitti Jyväskylän D Teamin kotonaan maalein 6–3.[12] Kauden päätteeksi Jokipojat pääsi vielä pelaamaan SM-liigan Tampereen Ilvestä vastaan liigakarsintoja, joissa rutinoitunut liigajoukkue oli kuitenkin parempi otteluvoitoin 4–1.[13][14]

Vuosina 2011–2014 Jokipoikia valmensi Mikko Haapakoski. Haapakosken kolmen valmennuskauden aikana Jokipojat saavutti toisen, neljännen ja kuudennen sijan Mestiksessä.[15][16] Haapakosken aikakauden jälkeen Jokipojat jäi talousongelmiensa vuoksi ilman Mestis-lisenssiä kesällä 2014. Seura sai kuitenkin taustansa melko nopeasti kuntoon ja nousi yhden Suomi-sarjakauden jälkeen takaisin Mestikseen.[17] Uuden tulemisensa jälkeisellä Mestis-kaudella 2015–2016 Jokipojat sijoittui kolmanneksi voitettuaan pronssiottelussa KeuPa HT:n maalein 4–3.[18]

Vuonna 2020 kaksi joensuulaista seuraa, Jokipojat ja Karjalan Kopla, yhdistivät toimintojaan ja samalla uudet omistajat palauttivat seuran nimeksi Joensuun Kiekko-Pojat.[19]

Tunnukset

Peliasu

Kotiotteluissa Kiekko-Poikien paidan pääväri on punainen ja apuväreinä ovat musta ja valkoinen. Vierasotteluissa paidan pääväri on valkoinen. Peliasun housut ovat mustat, kypärä valkoinen ja sukat samanväriset kuin käytettävä paita.

Graafiset tunnukset ja logot

Joensuun Kiekko-Pojat otti ns. "vaakunalogon" käyttöön syksystä 1962 alkaen ja sitä nähtiin pelikaukaloissa kevääseen 1994 saakka. Tunnus otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2020. Tunnus muistuttaa Joensuun kaupungin vaakunaa virtaavan Pielisjoen ja Karjalan värien (punainen, musta) osalta. Tunnuksen alareunassa lukee "Joensuu". Tunnusta kehystää sivuilla olevat jääkiekkomailat ja sen yläosassa on kuvattuna kaulaliina, jossa lukee "Kiekko-Pojat".[20][21][19]

Vuosina 2007–2020 Jokipoikien tunnus oli petoa muistuttava eläin, "Ärjy", jolla on piikkipanta kaulassaan. Jokipoikien mukaan mainostoimisto Fabrikin vuonna 2007 suunnitteleman petotunnuksen mallina ei ollut susi, vaan lopputulos on pikemminkin ärtyisä terrieri, jonka suonissa ajatellaan virtaavan myös suden verta. Jokipoikien valmentajana vuosina 2006-2008 toiminut Jami Kauppi kehitti tunnuksen taustalle tarinan, jonka mukaan Ärjy, terrierin ja suden risteytys, karkasi Kiihtelysvaarasta omistajaltaan ja päätyi Jokipoikien pukukoppiin maskotiksi.[22][23]Junioriseura Juniori-Jokipojat ry käyttää edelleen Ärjy-tunnusta.

Vuosina 1998-2007 käytetyssä tunnuksessa on hallitsevana teksti "Jokipojat" sekä sen alapuolella kuvattuna kiekko ja maila toisiaan leikkaavien sinisen ja punaisen puoliympyrän sisällä. Tunnuksesta voi myös erottaa valkoisella pienikokoisen jääkiekkoilijan hahmon.[24]

Vuosina 1994-1998 Kiekko-Karhujen käyttämässä logossa on keskiössä murisevan Karhun hahmo. Tunnuksen yläosassa on kaulaliina, jossa lukee "Kiekko-Karhut".[24]

JoKP:n ensimmäinen,1962 julkaistu vaakunatunnus
JoKP:n pelipaita 1980-luvun alussa
JoKP:n logo 1980- ja 1990-luvuilla sekä vuodesta 2020 alkaen.
JoKP:n käyttämä tunnus 1980-luvulla
JoKP:n käyttämä tunnus 1980-luvulla
Jokipoikien viiri 1999
Jokipoikien logo vuosina 1998–2007.
Jokipoikien logo vuosina 2007–2020.

Musiikki

Joensuun Kiekko-Poikien maalilauluna on ollut vuodesta 2020 alkaen Armin van Buurenin "Blah, Blah, Blah."

Voitto-ottelun jälkeen JoKP:n kotiotteluissa soitetaan perinteistä kannatuslaulua ”Jokipo maaleja”. Laulua soitettiin JoKP:n otteluissa ensimmäisen kerran SM-liigakaudella 1989-90. Laulun on säveltänyt ja sovittanut joensuulainen opettaja-muusikko Pertti "Pepe" Nissisen (1949-2016), sanoittanut Nissinen ja Ilkka Korjus ja sen esittää "Pepe-group" (laulu Nissinen, koskettimet Korjus, kitara Risto Riikonen, basso Matti Pesonen, rummut Risto Honkanen).[25][26] Jokipo maaleja oli Jokipoikien maalilauluna vuoteen 2020 saakka. Vuonna 2004 rockmuusikoiden muodostama kokoonpano "The Mehtimäkeläiset" teki Nissisen laulusta uuden, hard rock -tyylisen version, jonka laulaa Ville Härkönen.[27]

Kotihalli

Mehtimäen jäähalli

Mehtimäen jäähalli, PKS Areena, Joensuu

Rakennettu 1982, arkkitehti Geórgios Fasoulás[28]
Jäähallin ensimmäinen virallinen ottelu JoKP–Sport 7.10.1982 (6–2), Yleisöä 3350.[29]
Markkinointinimi 29.11.2017 alkaen PKS Areena yhteistyökumppanin Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n mukaan.[30]
Kapasiteetti 4026[31]
Samassa jäähallikeskuksessa on vuonna 1982 rakennetun kilpahallin lisäksi myös 2 harjoitusjäähallia (valmistuneet 2002 ja 2019)[32][33]

Tunnettuja pelaajia

Seurassa pelanneet NHL- ja WHA-pelaajat

Seppo Repo
Juuso Riikola (vain juniorina)
Alexander Salák
Luke Sellars
Miloš Tarant
Urho Vaakanainen (vain juniorina)

Jäädytetyt numerot

#1 Tapio Pohtinen (13.2.2010)[34]
#9 Hannu Kapanen (5.3.2008)[35]
#15 Lauri Mononen (3.1.1993)[36]
#25 Markku Kyllönen (14.2.2012)[37]

Saavutukset

Mestis kultaa: 2009-10[38]
Mestis hopeaa: 2008-09[39], 2011-12[40]
Mestis pronssi: 2015-16[41]
I-divisioona voitto: 1988-89, 1990-91, 1992-93, 1996-97 (Kiekko-Karhut)[38]
- Nousu I-divisioonasta SM-liigaan: 1989, 1991[42]
Suomensarja voitto: 1971[43]
- Nousu Suomensarjasta SM-sarjaan: 1971[44]
Suomi-sarja voitto: 2014-15[45]
- Nousu lisenssimenettelyn kautta Suomi-sarjasta Mestikseen: 2015[46]
Karsintasarjan voitto ja nousu II-divisioonasta I-divisioonaan: 1980[47], 1995[48]
Karsintasarjan toinen sija ja nousu Suomi-sarjasta Mestikseen: 2004[49]
II-divisioona voitto: 1977[43]

I-divisioonassa/Mestiksessä palkitut

Kausi	Valinta	Voittaja
1982–1983	Ensimmäinen tähdistökentällinen	Jon Fontas[50]
	Ensimmäinen tähdistökentällinen	Juha Jääskeläinen[50]
	Toinen tähdistökentällinen	Hannu Kapanen[50]
	Ensimmäinen tähdistökentällinen	Timo Peltonen[50]
	Ensimmäinen tähdistökentällinen	Pekka Räsänen[50]
1986–1987	Toinen tähdistökentällinen	Juha Jääskeläinen[51]
1987–1988	Toinen tähdistökentällinen	Vladimír Kýhos[52]
1988–1989	Ensimmäinen tähdistökentällinen	Tero Arkiomaa[53]
	Vuoden valmentaja	Tapani Hämäläinen [53]
	Ensimmäinen tähdistökentällinen	Juha Jääskeläinen[53]
	Tehopelaaja Toinen tähdistökentällinen	Vladimír Kýhos[53]
	Toinen tähdistökentällinen	Mika Tuovinen[53]
1990–1991	Ensimmäinen tähdistökentällinen	Juha Jääskeläinen[54]
	Paras maalintekijä Ensimmäinen tähdistökentällinen	Markku Kyllönen [54] [55]
	Toinen tähdistökentällinen	Harri Niukkanen[54]
	Toinen tähdistökentällinen	Ossi Piitulainen[54]
	Ensimmäinen tähdistökentällinen	Antonín Stavjaňa[54]
	Ensimmäinen tähdistökentällinen Pistepörssin voittaja	Rostislav Vlach[54][56]
1992–1993	Ensimmäinen tähdistökentällinen Pistepörssin voittaja Paras maalintekijä Tehopelaaja	Ľubomír Kolník[55][57]
	Vuoden valmentaja	Samu Kuitunen[55]
	Ensimmäinen tähdistökentällinen	Markku Kyllönen[57]
	Toinen tähdistökentällinen	Petri Matikainen[57]
1993–1994	Toinen tähdistökentällinen	Jonas Hemming[58]
	Ensimmäinen tähdistökentällinen	Jari Hirsimäki[58]
	Ensimmäinen tähdistökentällinen	Ilpo Kauhanen[58]
	Toinen tähdistökentällinen	Kari Laitinen[58]
	Tehopelaaja Ensimmäinen tähdistökentällinen	Petri Matikainen[58] [59]
1995–1996	Fair Play -joukkue	Joensuun Kiekko-Karhut[60]
1996–1997	Ensimmäinen tähdistökentällinen	Vesa Lehtonen[61]
	Ensimmäinen tähdistökentällinen Pistepörssin voittaja	Pasi Nissinen[61]
	Toinen tähdistökentällinen	Jaakko Piirainen[61]
2005–2006	Herrasmiespelaaja	Jani Keränen[62]
2008–2009	Toinen tähdistökentällinen	Juuso Akkanen[63]
	Ensimmäinen tähdistökentällinen	Jarkko Immonen[63]
	Paras maalivahti Toinen tähdistökentällinen	Antti Ore[63]
	Vuoden valmentaja Fair Play -valmentaja	Jarno Pikkarainen[63]
2009–2010	Ensimmäinen tähdistökentällinen	Jarkko Immonen[64]
	Herrasmiespelaaja Ensimmäinen tähdistökentällinen	Antti Kerälä[64]
	Toinen tähdistökentällinen	Tero Konttinen[64]
	Pudotuspelien arvokkain pelaaja Ensimmäinen tähdistökentällinen	Mikko Rämö[64]
2010–2011	Opiskelijapalkinto	Jarkko Immonen[65]
2010–2011	Ensimmäinen tähdistökentällinen	Roberts Jekimovs[65]
2011–2012	Ensimmäinen tähdistökentällinen	Rony Ahonen[66]
	Toinen tähdistökentällinen	Matti Näätänen[66]
	Kultainen kiekko Ensimmäinen tähdistökentällinen	Juuso Rajala[66]
	Toinen tähdistökentällinen	Olavi Vauhkonen[66]
2012–2013	Toinen tähdistökentällinen	Matti Näätänen[67]
2012–2013	Toinen tähdistökentällinen	Juuso Rajala[67]
2013–2014	Kultainen kiekko Paras hyökkääjä (Mika Helkearo -palkinto) Ensimmäinen tähdistökentällinen	Mikael Ruohomaa[68]
2015–2016	Vuoden valmentaja (Raimo Määttänen -palkinto)	Ari Aaltonen[69]
	Toinen tähdistökentällinen	Juuso Akkanen[69]
	Toinen tähdistökentällinen	Samuel Jukuri[69]
	Toinen tähdistökentällinen	Samu Pitkänen[69]
	Ensimmäinen tähdistökentällinen	Janne Väyrynen[69]
	Fair Play -joukkue	Jokipojat[69]
2016–2017	Vuoden tulokas (Petri Varis -palkinto)	Lauri Huhdanpää[70]
2019–2020	Vuoden valmentaja (Raimo Määttänen -palkinto)	Joni Petrell[71]
	Toinen tähdistökentällinen	Lassi Raitanen[72]
	Herrasmiespelaaja (Waltteri Immonen -palkinto)	Matias Varttinen[73]
2020–2021	Toinen tähdistökentällinen	Esa Lehikoinen[74]
2020–2021	Ensimmäinen tähdistökentällinen	Samuel Salonen[74]
2021–2022	Tehopelaaja (Jari Hirsimäki -palkinto)	Santeri Koponen[75]
2021–2022	Kultainen kiekko Ensimmäinen tähdistökentällinen	Nicolas Werbik[75][76]

Päävalmentajat ja puheenjohtajat

Päävalmentajat vuodesta 1965

1965-1968	Veikko Siren[77][78][79]
1968-1969	Matti Knuutila[80]
1969-1971	Risto Hirvonen[81][82]
1971-1972	Tapio Kauppinen[83]
1972-1975	Seppo Saros[84] [85][86]
1975-1978	Pekka Paavola[87][88][89]
1978-1981	Juha Eskelinen[90][91][92]
1981-1984	Kai Rosvall[93]
1984-1986	Kari Väisänen 4.11.1984 alkaen[94][95]
1986-1989	Tapani Hämäläinen[96]
1989-1990	Tapio Flinck 7.9.1989 alken[97]
1990-1992	Jan Eysselt[98]
1992-1994	Samu Kuitunen[99]
1994-1996	Tapani Hämäläinen[100]
1996-1997	Kai Rosvall [101]
1997-1998	Timo Turunen 12.12.1997 alkaen[102]
1998-1999	Tapani Hämäläinen 13.2.1998 alkaen[103]
1999-2000	Seppo Repo[104]
2000	Ari Aaltonen[105]
2000–2001	Jouni Varis 7.12.2000 alkaen[106]
2001–2002	Markku Kyllönen[107]
2002–2004	Jouni Varis[108]
2004–2006	Kari Rauhanen 3.12.2004 alkaen[109][110]
2006–2008	Jarmo Kauppi[111][112]
2008–2010	Jarno Pikkarainen[113][114]
2010	Jukka Varmanen[115]
2010–2011	Esa Tikkanen 27.12.2010 alkaen[116]
2011–2014	Mikko Haapakoski[117][118][119]
2014–2015	Niko Eronen[120]
2015–2017	Ari Aaltonen[121][122]
2017–2019	Jouni Varis 20.2.2017 alkaen[123][122][124]
2019–2021	Joni Petrell[125]
2021	Benjamin Laurinkari 4.2.2021 alkaen[126]
2021–2022	Kari Martikainen[127][128]
2022–	Simo Karjalainen 20.10.2022 alkaen

Seuran puheenjohtajat vuodesta 1960

Valittu	Henkilö	Ammatti valintahetkellä
1960	Ari Laine	ekonomi, Joensuun pienteollisuuspiiri[129][130]
1961	Aarne Halonen	makkaramestari, A. Halosen Lihanjalostus[131][132]
1973	Jaakko Mononen	Kauppateknikko, jaostopäällikkö, Oy M. Kemiläinen autoliike[133][134]
1978	Kyösti Vänskä	insinööri, tuotantopäällikkö Wärtsilan lukkotehdas[135]
1980	Heimo Kortesniemi	pankinjohtaja, Joensuun Osuuspankki[136][137]
1982	Heikki Tynkkynen	varatoimitusjohtaja, Joensuun Osuuspankki[138]
1983	Kari Koivunoro	lääketieteen lisensiaatti, lääkäri[139]
1986	Keijo Tervo	insinööri, toimitusjohtaja, S.A. Tervo Oy[140][141]
1994	Kari Marttinen	yrittäjä, tili- ja markkinointitoimisto[142]
1998	Vesa Pelkonen	toimitusjohtaja, Oy Futra Ltd[143]
1999	Arvo Nuutinen	yrittäjä, Kuljetusliike Arvo Nuutinen [144][145]
2000	Erkki Voutilainen	rakennusalan yrittäjä[146]
2001	Jussi Jormakka	suunnittelualan yrittäjä[147]
2011	Pentti Matikainen	jääkiekkojohtaja[148]
2014	Joonas Kolkka	toimitusjohtaja, Jokipojat (HokiJoki Oy)[149][150]
2014	Tuija Jormanainen	hoivakotiyrittäjä[151]
2015	Jarkko Immonen	erityisopettaja[152][153]
2020	Juha Kupiainen	Citymarket-kauppias[19]
2021	Paavo Linna	toimitusjohtaja, Premetec Oy[154]
2022	Jari Tunttunen	vientijohtaja, Honkarakenne Oy[155]

Nykyinen joukkue, valmennus ja henkilökunta

Nykyisen joukkueen pelaajat

Nykyisen joukkueen ajantasaiset tiedot löytyvät Kiekko-Poikien verkkosivuilta[156] sekä Elite Hockey Prospects -tilastopalvelun JoKP:tä koskevalta alasivulta[157].

Joensuun Kiekko-Pojat kaudella 2023–2024 n · k ·

Kokoonpano

Valmentajat

Maalivahdit

xx Etunimi Sukunimi

Puolustajat

59 Rasmus Kankkunen

Hyökkääjät

26 Miska Hattunen
89 Kristjan Kombe
xx Rasmus Kuiri
81 Veeti Matikainen
23 Niklas Meriläinen
xx Jonas Peterek
xx Ivo Sedlacek

Päävalmentaja

Simo Karjalainen

Apulaisvalmentajat

Mikko Rämö

Selitykset

(C) Kapteeni
(A) Varakapteeni

Lähde: Elite Prospects eliteprospects.com.
Päivitetty: 6. toukokuuta 2023

Muokkaa kokoonpanoa

Seuran valmentajat ja henkilökunta

(Seuran verkkosivujen mukaan, tilanne 2.1.2023)

Päävalmentaja	Simo Karjalainen
Valmentaja	Mikko Rämö
Maalivahtivalmentaja	Arto Pyykkö
Seuran puheenjohtaja	Jari Tunttunen
Manageri	Jaakko Lipponen
Myyntipäällikkö	Tomi Saali

Lähteet

Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa – Joensuulaista jääkiekkoilua 1953–2003. Joensuun Kiekko ry, 2004.

Viitteet

Kiekko-Karhut antoi alkutahdit. Karjalainen, 15.9.1993.
Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003, s. 24-26. Joensuun Kiekko ry, 2004.
ks. esim. Timo Mustonen: Joensuun Kiekko-Pojat R.Y. 20 vuotta jääkiekkoulua 1960-1980, s. 40-50. Timo Mustonen, 1980.
JoKP teki historiaa SM-sarjanousullaan. Karjalainen, 15.9.1993.
Martti Komulainen: SVUL:N Pohjois-Karjalan piiri : 80 vuotta pohjoiskarjalaisen urheilun hyväksi, s. 302. SVUL:n Pohjois-Karjalan piiri, 1985.
Kalevi Honkanen: Viimeinen kaarre ja loppusuora : SVUL:n Pohjois-Karjalan piiri 1980-1999, s. 85-87. SVUL:n Pohjois-Karjalan piirin historiikkitoimikunta, 2004.
Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003, s. 161, 165, 175. Joensuun Kiekko ry, 2004.
ks. esim. Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003, s. 181-192. Joensuun Kiekko ry, 2004.
Reijo Suikki: Jääkiekkokirja 2006-2007 : Suomen Jääkiekkoliiton ja SM-Liigan virallinen kausijulkaisu. Egmont kustannus, 2006.
Jukka Torvinen: Jääkiekkokirja 2007-2008 : Suomen jääkiekkoliiton ja SM-liigan virallinen kausijulkaisu. Egmont, 2007.
Jukka Torvinen: Jääkiekkokirja 2008-2009 : Suomen jääkiekkoliiton ja SM-liigan virallinen kausijulkaisu. Egmont, 2008.
Eero Mutanen: Jokipojat ei jättänyt jossiteltavaa 24.3.2010. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2010-2011. Egmont, 2010.
Mika Alamettälä: Raikas tuulahdus vai pannukakku? 9.4.2010.. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
Petteri Ikonen: Uskottavuuden palautus – Jokipojat 2011–2012 11.9.2011. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
"Takana erittäin raskas kausi". Mehtimäkeläinen.net, 18.3.2014.
Sara Salmi: Jokipojat palaa Mestikseen.Ensi kauden lisenssit Mestikseen ja Suomi-sarjaan on myönnetty. Yle Urheilu. 5.5.2015. YLE. Viitattu 19.10.2019.
Pronssi jäi Mehtimäelle – Jokipojat tarinan mestareista etevämpi Jatkoaika.com. 13.4.2016. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
Jarmo Sieviläinen: Jokipojat uudistuu totaalisesti. Mestis-seura muuttuu Joensuun Kiekko-Pojiksi ja saa uudet vetäjät ja omistajat Juha Kupiaisen ja Jaakko Lipposen johdolla. Karjalainen, 5.5.2020, s. A14.
Lintula, s. 8, 161.
Kiekko-Pojat herätti "koko kaupungin" juniorit Suomen sarjaa odotellessaan. Entinen kantajoukkue tarkassa valmennuksessa. Karjalainen, 2.11.1962.
Uusi räyhäkämpi seurailme tulossa. 31.5.2007. Jokipojat / Ajankohtaista, www.jokipojat.com
Ärjyn tarina (arkistoitu 24.4.2019)
Lintula, s. 8
JoKP:lla hyvä kannustusiskelmä. Karjalainen, 18.2.1990.
Hannu Jarva: Ilovaarirockin alkuunpanija. Opettaja-muusikko Pertti "Pepe" Nissisellä oli sormet pelissä monissa joensuulaisissa 1960-luvun popbändeissä. Karjalainen, 17.8.2016.
Jokipon kannustusbiisi päivittyi. Mehtimäkeläinen 22.2.2004, www.mehtimakelainen.net
Joensuu sai valoisan ja yksilöllisen jäähallin. Helsingin Sanomat, 3.10.1982.
Jani Leinonen: Jäähalli aloitti uuden aikakauden. Joensuun jäähalli 30 vuotta. Karjalainen, 6.10.2012.
Joensuun jäähallista tuli PKS Areena PKS:n verkkosivut. 29.11.2017. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. ^{[vanhentunut linkki]}
Kilpajäähallin peruskorjaus ja laajennus. Hankesuunnitelma 18.11.2021. Joensuun kaupunki Tilakeskus.
Heikki Arppi: Joensuu sai harjoitusjäähallin. Karjalainen, 25.3.2002.
Renne Ohtonen: Arki on alkanut uusissa tiloissa. Vuorot ovat pyörähtäneet käyntiin Mehtimäen jäähallikompleksin kolmannessa hallissa, joka hohtaa uutuuttaan. Karjalainen, 31.7.2019.
Petri Haapala: Pohtisen paita kattoon. Jokipojat jäädyttää maalivahtilegendan pelinumeron lätkäkarnevaalissa. Karjalainen, 29.1.2010.
Matti Sinkkonen: "Hannes" otettu juhlan keskellä. Jääkiekko: Hannu Kapasen "ysipaita" nousi Lauri Monosen 15:n rinnalle Mehtimäellä. Karjalainen, 6.3.2008.
Heikki Arppi: Kiekko-Pojat sarjajohtoon. Junkkarit Mehtimäellä vastaantulija. Karjalainen, 4.1.1993.
Hannu Jarva: Intohimo kiekkoon säilyy. Merkkipäivä: Markku Kyllönen on vieläkin valmis pelimies, tosin veteraaneissa. Karjalainen, 14.2.2012.
Juha Aaltonen (toim.): Jääkiekkokirja 2019-2020, s. 197. Annamedia Oy, 2019.
Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2009-2010, s. 58. Egmont Kustannus Oy Ab, 2009.
Jukka-Pekka Vuorinen: Jääkiekkokirja 2012-2013, s. 132. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2012.
Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2016-2017, s. 179. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2016.
Juha Aaltonen (toim.): Jääkiekkokirja 2019-2020, s. 200. Annamedia Oy, 2019.
Ari Mennander (toim.): Jääkiekkokirja 1993-1994, s. 197. Semic Sport Oy/Jääkiekkolehti, 1993.
Kiekko-Pojat SM-sarjaan. Helsingin Sanomat, 8.3.1971.
Kimmo Rannisto (toim.): Jääkiekkokirja 2015-2016, s. 178. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2015.
Sara Salmi: Jokipojat palaa Mestikseen. Ensi kauden lisenssit Mestikseen ja Suomi-sarjaan on myönnetty Yle Urheilu. 5.5.2015. YLE. Viitattu 25.12.2019.
Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1980-1981, s. 33. Jääkiekon SM-liiga ry, 1980.
Ari Mennander (toim.): Jääkiekkokirja 1995-1996, s. 72. Semic Sport Oy/Jääkiekkolehti, 1995.
Reijo Sukki (toim.): Jääkiekkokirja 2004-2005, s. 63. Egmont Kustannus Oy Ab, 2004.
JoKP ylivoimainen all stars valinnassa. Karjalainen, 11.2.1983, s. 15.
Aarne Honkavaara, Ari Mennander, Jukka-Pekka Vuorinen (toim.): Jääkiekkokirja 1987-88, s. 51. Uusi Suomi Oy / Kiekkolehti, 1987.
Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1988-89, s. 58. Us-Mediat Oy/Kiekkolehti, 1988.
Hämäläinen vuoden valmentaja, Jääskeläinen paras maalivahti. Karjalainen, 30.3.1989. Sanomalehti Karjalainen Oy.
Veikko Lautsi: Joensuu valloitti 1. divisioonan tähdistöt. Helsingin Sanomat, 12.3.1991. Sanoma Media Finland Oy.
Mikkola, Miikka: Aiemmat palkitut Jatkoaika.com. 9.4.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.12.2019.
Jääkiekkoilu. Viime kauden parhaina palkitut. Karjalainen, 7.4.1991, s. 18. Sanomalehti Karjalainen Oy.
Helsingin Sanomat 1.4.1993
Pekka Virta divarin tähtisuosikki. Helsingin Sanomat, 22.3.1994. Sanoma Media Finland Oy.
Jääkiekkolehti 5/94, s. 13
Jääkiekkolehti 5/96, s. 68
Mikkola, Miikka: 96-97 – Suuri harvennushakkuu Jatkoaika.com. 7.11.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
TuTo rohmusi Mestis-palkintoja Jatkoaika.com. 14.4.2006. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
Mestis-pelurit rankkasivat Jarmo Jokilan ykköseksi 25.4.2009. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
Leinonen, Jani: Rämön pudotuspelivire palkittiin. Rämö, Immonen ja Kerälä nousivat Mestiksen ykkösviisikkoon. Karjalainen, 23.4.2010. Sanomalehti Karjalainen Oy.
Mestiksen parhaat palkittu Jatkoaika.com. 7.4.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
Mestiksen parhaat palkittu Jatkoaika.com. 18.4.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
Mestis palkitsi parhaitaan Jatkoaika.com. 9.4.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
Mestis palkitsi kauden 2013-2014 onnistujat Jatkoaika.com. 29.4.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
Mestis palkitsi parhaansa - Palve palkintorohmuna Jatkoaika.com. 29.4.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
Mestis-kauden parhaimmisto sai palkintonsa - Tanuksen tykkikausi keräsi arvostusta Jatkoaika.com. 27.4.2017. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
Raimo Määttänen -palkinto: Joni Petrell mestis.fi. 30.3.2020. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 30.3.2020.
Kouvalainen, Miska: Jaakko Lantta pääsi tuulettelemaan kotisohvallaan palkintovyöryä − Mestis-kauden palkinnot yhden miehen näytöstä Jatkoaika.com. 18.4.2020. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.4.2020.
Waltteri Immonen -palkinto: Matias Varttinen mestis.fi. 31.3.2020. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 31.3.2020.
Joonas Larinmaalle pistepörssin voitto - Mestiksen tähdistökentälliset myös julki mestis.fi. 31.3.2021. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 31.3.2021.
Henry Karjalainen pistepörssin voittoon - Mestiksen tähdistökentälliset julkaistu Mestis.fi. 28.3.2022.
Kultainen Kiekko -palkinto Nicolas Werbikille mestis.fi. 26.4.2022. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 26.4.2022.
Kiekko-Pojat pyrkivät ylemmäksi: Kunto yksityisasia, taitoa harjoitellaan yhteistuumin. Karjalainen, 10.10.1965, s. 12.
JoKP ja KiKa kokoontuivat. Junioritoiminta käynnistyy. Karjalainen, 1.11.1966, s. 10.
JoKP kova nimi tänäkin talvena. Karjalainen, 29.9.1967, s. 10.
Matti oli tyytyväinen. Karjalainen, 9.12.1968, s. 7.
JoKP-Saipa Mehtimäellä. Karjalainen, 14.12.1969, s. 13.
Jääkiekon yhteistoimintaelin Joensuussa nimesi joukkueet. Karjalainen, 29.8.1970, s. 12.
Lintula, s. 53
Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1972-1973, s. 231. Kustannus Oy Williams, 1972.
Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1973-1974, s. 213. Kustannus Oy Williams, 1973.
Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1974-1975, s. 214. Aarne Honkavaara, 1974.
Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1975-76, s. 223. Aarne Honkavaara, 1975.
Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1976–1977, s. 216. Aarne Honkavaara, 1976.
Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1977-78, s. 160. Jääkiekon SM-Liiga ry, 1977.
Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1978-1979, s. 208. Jääkiekon SM-Liiga Ry, 1978.
Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1979-80, s. 176. Jääkiekon SM-liiga ry, 1979.
Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1980-1981, s. 176. Jääkiekon SM-Liiga ry, 1980.
Lintula, 94-95
Kai Rosvall sai potkut. Helsingin Sanomat, 5.11.1984.
Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1985-86, s. 207. Jääkiekon SM-liiga ry, 1985.
Lintula, 166
Tapio Flinck lupaa hiellä sarjapaikan. JoKP teki odotetun valinnan. Karjalainen, 8.9.1989.
Lintula, 124, 133
Lintula 145, 154
Lintula, 161, 165
Lintula, 95-96
Kari Haavisto: Rosvall sai kenkää Karhuista. Timo Turunen valmentajaksi, Gerald Tallaire saa myös lähtöpassit. Karjalainen, 13.12.1997.
Jaana Kainulainen: Hämäläinen Karhujen pelastajaksi. Valmentajavaihdos tuli täydellisenää yllätyksenä pelaajille. Karjalainen, 14.2.1998.
Lintula, 177
Lintula, 178
Heikki Arppi: Jouni Varis Jokipoikien uudeksi päävalmentajaksi. Karjalainen, 8.12.2000, s. 20.
Lintula, 181
Lintula, 184, 188
Jokipojat vaihtaa valmentajaa 3.12.2004. Jatkoaika.com. Viitattu 23.10.2019.
Reijo Suikki (toim.): Jääkiekkokirja 2005-2006, s. 35. Egmont Kustannus Oy Ab, 2005.
Reijo Suikki (toim.): Jääkiekkokirja 2006-2007, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2006.
Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2007-2008, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2007.
Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2008-2009, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2008.
Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2009-2010, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2009.
Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2010-2011, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2010.
NHL-legenda Esa Tikkanen Jokipoikien valmentajaksi YLE Pohjois-Karjala. 27.12.2010. YLE. Viitattu 23.10.2019.
Jukka-Pekka Vuorinen (toim.): Jääkiekkokirja 2011-2012, s. 34. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2011.
Jukka-Pekka Vuorinen: Jääkiekkokirja 2012-2013, s. 124. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2012.
Jukka-Pekka Vuorinen (toim.): Jääkiekkokirja 2013-2014, s. 131. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2013.
Petteri Ikonen: Niko Erosesta Jokipoikien päävalmentaja. Karjalainen, 30.7.2014, s. 16.
Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2016-2017, s. 172. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2016.
Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2017-2018, s. 171. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017.
Esa Huuhko: Jokipojat vaihtaa päävalmentajaa. Jouni Varis korvaa Ari Aaltosen joensuulaisten ykköskäskijänä YLE Urheilu. 20.2.2017. YLE. Viitattu 23.10.2019.
Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2018-2019, s. 205. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2018.
Juha Aaltonen (toim.): Jääkiekkokirja 2019-2020, s. 188. Annamedia Oy, 2019.
Mikko Holopainen: Benjamin Laurinkari, 28, vaihtaa Joensuun Kiekko-Poikien päävalmentajaksi - Simo Karjalainen hyppää Jokipoikien junioreista apuvalmentajaksi Mestikseen karjalainen.fi. 4.2.2021. Sanomalehti Karjalainen Oy. Viitattu 4.2.2021.
Kari Martikaisesta Kiekko-Poikien ensi kauden päävalmentaja! joensuunkiekkopojat.fi. Viitattu 19.11.2022.
Kiekko-Pojat on vapauttanut päävalmentaja Kari Martikaisen tehtävästään mestis.fi. 20.10.2022. Viitattu 19.11.2022.
Käsi- ja pienteollisuuslainojen hakuaika on lyhentynyt. Karjalainen, 3.1.1961.
Kiekko-Pojat uusin jääkiekkoseura Joensuussa. Karjalainen, 18.9.1960.
Lintula, s. 25
Yksityinen lihanjalostusliike seuraa valppaasti yleistä ajan kehitystä. Karjalainen, 27.2.1959.
JoKP, Peto ja KiKa saivat saman johtokunnan johtoon. Karjalainen, 30.10.1973.
Karjalainen 11.3.1972, s. 15
Joensuun jääkiekkoilun seurayhtymälle uusi johto. Karjalainen, 30.6.1978.
JoKP koolla: Sarjan lisäksi muuttuivat puheenjohtaja ja budjetti. Karjalainen, 28.5.1980.
Organisaatio muuttuu Osuuspankissa. Karjalainen, 8.1.1980.
Heikki Tynkkynen JoKP:n johtoon. Karjalainen, 7.9.1982.
Kari Koivunoro Kiekko-Poikien puheenjohtajaksi. Karjalainen, 29.6.1983.
Keijo tervo S.A. Tervo Oy:n toimitusjohtajaksi. Karjalainen, 11.4.1985, s. 14.
Keijo Tervo JoKP:n uusi puheenjohtaja. Karjalainen, 26.6.1986.
K-Karhut anoo JoKP:n I divisioonapaikkaa. Uudella seuralla suuria haaveita. Karjalainen, 31.5.1994.
Vesa Pelkonen Karhukoplan päälliköksi tuntemattomuudesta. Karjalainen, 25.7.1998.
Kari Haavisto: Vesa Pelkonen jätti Jokipoikien nuijan. Karjalainen, 20.3.1999.
Kari Haavisto: Nuutinen johtaa Jokipoikia. Karjalainen, 2.9.1999.
Heikki Arppi: Erkki Voutilainen saneeraa velkaisia Kiekko-Karhuja. Karjalainen, 3.11.2000.
Juho Lintula: Joensuun Kiekko ry aloittaa tyhjältä pöydältä. Karjalainen, 17.7.2001.
Arttu Käyhkö: Liekki palaa edelleen. Pentti Matikainen on hyvää vauhtia jaloilleen nousevan Jokipoikien uusi puheenjohtaja. Karjalainen, 28.7.2011.
Jokipojat sai paikan Suomi-sarjasta ensi kaudeksi. Karjalainen, 20.6.2014.
Jarmo Sieviläinen: Jokipojat jäi ulos Mestiksestä. Karjalainen, 23.5.2014.
Heikki Arppi, Jarmo Sieviläinen: Jormanainen Jokipoikien puheenjohtajaksi. Karjalainen, 16.9.2014.
Renne Ohtonen: Omien poikien valttikortit. Karjalainen, 16.9.2015.
Jani Leinonen: Jarkko Immonen kypsytteli vaikea päätöksen. Karjalainen, 1.8.2014.
Petri Haapala: Paavo Linna valittiin JoKP:n hallituksen puheenjohtajaksi. Karjalainen, 23.10.2021, s. A16.
Jari Tunttunen aloitti Kiekko-Poikien puheenjohtajana. Karjalainen, 28.7.2022.
Joukkue Jokipojat. Arkistoitu 27.4.2019. Viitattu 12.11.2019.
Jokipojat 2019-2020 roster Elite Prospects. Viitattu 12.11.2019.

Aiheesta muualla

Mestis 2022–2023

Mestiksen mestari 2021–2022: Ketterä
FPS • Hermes • HK Zemgale • Hokki • IPK • JoKP • Ketterä • KeuPa HT • Kiekko-Espoo • Kiekko-Vantaa • KOOVEE • Peliitat • RoKi • TUTO Hockey

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Kiekko-Karhut antoi alkutahdit. Karjalainen, 15.9.1993.

[2] Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003, s. 24-26. Joensuun Kiekko ry, 2004.

[3] s. esim. Timo Mustonen: Joensuun Kiekko-Pojat R.Y. 20 vuotta jääkiekkoulua 1960-1980, s. 40-50. Timo Mustonen, 1980.

[4] JoKP teki historiaa SM-sarjanousullaan. Karjalainen, 15.9.1993.

[5] Martti Komulainen: SVUL:N Pohjois-Karjalan piiri : 80 vuotta pohjoiskarjalaisen urheilun hyväksi, s. 302. SVUL:n Pohjois-Karjalan piiri, 1985.

[6] Kalevi Honkanen: Viimeinen kaarre ja loppusuora : SVUL:n Pohjois-Karjalan piiri 1980-1999, s. 85-87. SVUL:n Pohjois-Karjalan piirin historiikkitoimikunta, 2004.

[7] Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003, s. 161, 165, 175. Joensuun Kiekko ry, 2004.

[8] s. esim. Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003, s. 181-192. Joensuun Kiekko ry, 2004.

[9] Reijo Suikki: Jääkiekkokirja 2006-2007 : Suomen Jääkiekkoliiton ja SM-Liigan virallinen kausijulkaisu. Egmont kustannus, 2006.

[10] Jukka Torvinen: Jääkiekkokirja 2007-2008 : Suomen jääkiekkoliiton ja SM-liigan virallinen kausijulkaisu. Egmont, 2007.

[11] Jukka Torvinen: Jääkiekkokirja 2008-2009 : Suomen jääkiekkoliiton ja SM-liigan virallinen kausijulkaisu. Egmont, 2008.

[12] Eero Mutanen: Jokipojat ei jättänyt jossiteltavaa 24.3.2010. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.

[13] Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2010-2011. Egmont, 2010.

[14] Mika Alamettälä: Raikas tuulahdus vai pannukakku? 9.4.2010.. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.

[15] Petteri Ikonen: Uskottavuuden palautus – Jokipojat 2011–2012 11.9.2011. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.

[16] "Takana erittäin raskas kausi". Mehtimäkeläinen.net, 18.3.2014.

[17] Sara Salmi: Jokipojat palaa Mestikseen.Ensi kauden lisenssit Mestikseen ja Suomi-sarjaan on myönnetty. Yle Urheilu. 5.5.2015. YLE. Viitattu 19.10.2019.

[18] Pronssi jäi Mehtimäelle – Jokipojat tarinan mestareista etevämpi Jatkoaika.com. 13.4.2016. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.

[:14-19] Jarmo Sieviläinen: Jokipojat uudistuu totaalisesti. Mestis-seura muuttuu Joensuun Kiekko-Pojiksi ja saa uudet vetäjät ja omistajat Juha Kupiaisen ja Jaakko Lipposen johdolla. Karjalainen, 5.5.2020, s. A14.

[20] Lintula, s. 8, 161.

[21] Kiekko-Pojat herätti "koko kaupungin" juniorit Suomen sarjaa odotellessaan. Entinen kantajoukkue tarkassa valmennuksessa. Karjalainen, 2.11.1962.

[22] Uusi räyhäkämpi seurailme tulossa. 31.5.2007. Jokipojat / Ajankohtaista, www.jokipojat.com

[23] Ärjyn tarina (arkistoitu 24.4.2019)

[Nimetön-rDu9-1-24] Lintula, s. 8

[25] JoKP:lla hyvä kannustusiskelmä. Karjalainen, 18.2.1990.

[26] Hannu Jarva: Ilovaarirockin alkuunpanija. Opettaja-muusikko Pertti "Pepe" Nissisellä oli sormet pelissä monissa joensuulaisissa 1960-luvun popbändeissä. Karjalainen, 17.8.2016.

[27] Jokipon kannustusbiisi päivittyi. Mehtimäkeläinen 22.2.2004, www.mehtimakelainen.net

[28] Joensuu sai valoisan ja yksilöllisen jäähallin. Helsingin Sanomat, 3.10.1982.

[29] Jani Leinonen: Jäähalli aloitti uuden aikakauden. Joensuun jäähalli 30 vuotta. Karjalainen, 6.10.2012.

[30] Joensuun jäähallista tuli PKS Areena PKS:n verkkosivut. 29.11.2017. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. ^{[vanhentunut linkki]}

[31] Kilpajäähallin peruskorjaus ja laajennus. Hankesuunnitelma 18.11.2021. Joensuun kaupunki Tilakeskus.

[32] Heikki Arppi: Joensuu sai harjoitusjäähallin. Karjalainen, 25.3.2002.

[33] Renne Ohtonen: Arki on alkanut uusissa tiloissa. Vuorot ovat pyörähtäneet käyntiin Mehtimäen jäähallikompleksin kolmannessa hallissa, joka hohtaa uutuuttaan. Karjalainen, 31.7.2019.

[34] Petri Haapala: Pohtisen paita kattoon. Jokipojat jäädyttää maalivahtilegendan pelinumeron lätkäkarnevaalissa. Karjalainen, 29.1.2010.

[35] Matti Sinkkonen: "Hannes" otettu juhlan keskellä. Jääkiekko: Hannu Kapasen "ysipaita" nousi Lauri Monosen 15:n rinnalle Mehtimäellä. Karjalainen, 6.3.2008.

[36] Heikki Arppi: Kiekko-Pojat sarjajohtoon. Junkkarit Mehtimäellä vastaantulija. Karjalainen, 4.1.1993.

[37] Hannu Jarva: Intohimo kiekkoon säilyy. Merkkipäivä: Markku Kyllönen on vieläkin valmis pelimies, tosin veteraaneissa. Karjalainen, 14.2.2012.

[:12-38] Juha Aaltonen (toim.): Jääkiekkokirja 2019-2020, s. 197. Annamedia Oy, 2019.

[39] Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2009-2010, s. 58. Egmont Kustannus Oy Ab, 2009.

[40] Jukka-Pekka Vuorinen: Jääkiekkokirja 2012-2013, s. 132. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2012.

[41] Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2016-2017, s. 179. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2016.

[42] Juha Aaltonen (toim.): Jääkiekkokirja 2019-2020, s. 200. Annamedia Oy, 2019.

[:13-43] Ari Mennander (toim.): Jääkiekkokirja 1993-1994, s. 197. Semic Sport Oy/Jääkiekkolehti, 1993.

[44] Kiekko-Pojat SM-sarjaan. Helsingin Sanomat, 8.3.1971.

[45] Kimmo Rannisto (toim.): Jääkiekkokirja 2015-2016, s. 178. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2015.

[46] Sara Salmi: Jokipojat palaa Mestikseen. Ensi kauden lisenssit Mestikseen ja Suomi-sarjaan on myönnetty Yle Urheilu. 5.5.2015. YLE. Viitattu 25.12.2019.

[47] Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1980-1981, s. 33. Jääkiekon SM-liiga ry, 1980.

[48] Ari Mennander (toim.): Jääkiekkokirja 1995-1996, s. 72. Semic Sport Oy/Jääkiekkolehti, 1995.

[49] Reijo Sukki (toim.): Jääkiekkokirja 2004-2005, s. 63. Egmont Kustannus Oy Ab, 2004.

[:15-50] JoKP ylivoimainen all stars valinnassa. Karjalainen, 11.2.1983, s. 15.

[51] Aarne Honkavaara, Ari Mennander, Jukka-Pekka Vuorinen (toim.): Jääkiekkokirja 1987-88, s. 51. Uusi Suomi Oy / Kiekkolehti, 1987.

[52] Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1988-89, s. 58. Us-Mediat Oy/Kiekkolehti, 1988.

[:10-53] Hämäläinen vuoden valmentaja, Jääskeläinen paras maalivahti. Karjalainen, 30.3.1989. Sanomalehti Karjalainen Oy.

[:11-54] Veikko Lautsi: Joensuu valloitti 1. divisioonan tähdistöt. Helsingin Sanomat, 12.3.1991. Sanoma Media Finland Oy.

[:8-55] Mikkola, Miikka: Aiemmat palkitut Jatkoaika.com. 9.4.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.12.2019.

[56] Jääkiekkoilu. Viime kauden parhaina palkitut. Karjalainen, 7.4.1991, s. 18. Sanomalehti Karjalainen Oy.

[:9-57] Helsingin Sanomat 1.4.1993

[:7-58] Pekka Virta divarin tähtisuosikki. Helsingin Sanomat, 22.3.1994. Sanoma Media Finland Oy.

[59] Jääkiekkolehti 5/94, s. 13

[60] Jääkiekkolehti 5/96, s. 68

[:6-61] Mikkola, Miikka: 96-97 – Suuri harvennushakkuu Jatkoaika.com. 7.11.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.

[62] TuTo rohmusi Mestis-palkintoja Jatkoaika.com. 14.4.2006. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.

[:0-63] Mestis-pelurit rankkasivat Jarmo Jokilan ykköseksi 25.4.2009. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.

[:1-64] Leinonen, Jani: Rämön pudotuspelivire palkittiin. Rämö, Immonen ja Kerälä nousivat Mestiksen ykkösviisikkoon. Karjalainen, 23.4.2010. Sanomalehti Karjalainen Oy.

[:2-65] Mestiksen parhaat palkittu Jatkoaika.com. 7.4.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.

[:3-66] Mestiksen parhaat palkittu Jatkoaika.com. 18.4.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.

[:4-67] Mestis palkitsi parhaitaan Jatkoaika.com. 9.4.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.

[68] Mestis palkitsi kauden 2013-2014 onnistujat Jatkoaika.com. 29.4.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.

[:5-69] Mestis palkitsi parhaansa - Palve palkintorohmuna Jatkoaika.com. 29.4.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.

[70] Mestis-kauden parhaimmisto sai palkintonsa - Tanuksen tykkikausi keräsi arvostusta Jatkoaika.com. 27.4.2017. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.

[71] Raimo Määttänen -palkinto: Joni Petrell mestis.fi. 30.3.2020. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 30.3.2020.

[72] Kouvalainen, Miska: Jaakko Lantta pääsi tuulettelemaan kotisohvallaan palkintovyöryä − Mestis-kauden palkinnot yhden miehen näytöstä Jatkoaika.com. 18.4.2020. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.4.2020.

[73] Waltteri Immonen -palkinto: Matias Varttinen mestis.fi. 31.3.2020. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 31.3.2020.

[mestis-74] Joonas Larinmaalle pistepörssin voitto - Mestiksen tähdistökentälliset myös julki mestis.fi. 31.3.2021. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 31.3.2021.

[:16-75] Henry Karjalainen pistepörssin voittoon - Mestiksen tähdistökentälliset julkaistu Mestis.fi. 28.3.2022.

[76] Kultainen Kiekko -palkinto Nicolas Werbikille mestis.fi. 26.4.2022. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 26.4.2022.

[77] Kiekko-Pojat pyrkivät ylemmäksi: Kunto yksityisasia, taitoa harjoitellaan yhteistuumin. Karjalainen, 10.10.1965, s. 12.

[78] JoKP ja KiKa kokoontuivat. Junioritoiminta käynnistyy. Karjalainen, 1.11.1966, s. 10.

[79] JoKP kova nimi tänäkin talvena. Karjalainen, 29.9.1967, s. 10.

[80] Matti oli tyytyväinen. Karjalainen, 9.12.1968, s. 7.

[81] JoKP-Saipa Mehtimäellä. Karjalainen, 14.12.1969, s. 13.

[82] Jääkiekon yhteistoimintaelin Joensuussa nimesi joukkueet. Karjalainen, 29.8.1970, s. 12.

[83] Lintula, s. 53

[84] Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1972-1973, s. 231. Kustannus Oy Williams, 1972.

[85] Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1973-1974, s. 213. Kustannus Oy Williams, 1973.

[86] Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1974-1975, s. 214. Aarne Honkavaara, 1974.

[87] Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1975-76, s. 223. Aarne Honkavaara, 1975.

[88] Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1976–1977, s. 216. Aarne Honkavaara, 1976.

[89] Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1977-78, s. 160. Jääkiekon SM-Liiga ry, 1977.

[90] Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1978-1979, s. 208. Jääkiekon SM-Liiga Ry, 1978.

[91] Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1979-80, s. 176. Jääkiekon SM-liiga ry, 1979.

[92] Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1980-1981, s. 176. Jääkiekon SM-Liiga ry, 1980.

[93] Lintula, 94-95

[94] Kai Rosvall sai potkut. Helsingin Sanomat, 5.11.1984.

[95] Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1985-86, s. 207. Jääkiekon SM-liiga ry, 1985.

[96] Lintula, 166

[97] Tapio Flinck lupaa hiellä sarjapaikan. JoKP teki odotetun valinnan. Karjalainen, 8.9.1989.

[98] Lintula, 124, 133

[99] Lintula 145, 154

[100] Lintula, 161, 165

[101] Lintula, 95-96

[102] Kari Haavisto: Rosvall sai kenkää Karhuista. Timo Turunen valmentajaksi, Gerald Tallaire saa myös lähtöpassit. Karjalainen, 13.12.1997.

[103] Jaana Kainulainen: Hämäläinen Karhujen pelastajaksi. Valmentajavaihdos tuli täydellisenää yllätyksenä pelaajille. Karjalainen, 14.2.1998.

[104] Lintula, 177

[105] Lintula, 178

[106] Heikki Arppi: Jouni Varis Jokipoikien uudeksi päävalmentajaksi. Karjalainen, 8.12.2000, s. 20.

[107] Lintula, 181

[108] Lintula, 184, 188

[109] Jokipojat vaihtaa valmentajaa 3.12.2004. Jatkoaika.com. Viitattu 23.10.2019.

[110] Reijo Suikki (toim.): Jääkiekkokirja 2005-2006, s. 35. Egmont Kustannus Oy Ab, 2005.

[111] Reijo Suikki (toim.): Jääkiekkokirja 2006-2007, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2006.

[112] Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2007-2008, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2007.

[113] Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2008-2009, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2008.

[114] Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2009-2010, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2009.

[115] Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2010-2011, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2010.

[116] NHL-legenda Esa Tikkanen Jokipoikien valmentajaksi YLE Pohjois-Karjala. 27.12.2010. YLE. Viitattu 23.10.2019.

[117] Jukka-Pekka Vuorinen (toim.): Jääkiekkokirja 2011-2012, s. 34. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2011.

[118] Jukka-Pekka Vuorinen: Jääkiekkokirja 2012-2013, s. 124. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2012.

[119] Jukka-Pekka Vuorinen (toim.): Jääkiekkokirja 2013-2014, s. 131. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2013.

[120] Petteri Ikonen: Niko Erosesta Jokipoikien päävalmentaja. Karjalainen, 30.7.2014, s. 16.

[121] Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2016-2017, s. 172. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2016.

[Nimetön-rDu9-2-122] Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2017-2018, s. 171. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017.

[123] Esa Huuhko: Jokipojat vaihtaa päävalmentajaa. Jouni Varis korvaa Ari Aaltosen joensuulaisten ykköskäskijänä YLE Urheilu. 20.2.2017. YLE. Viitattu 23.10.2019.

[124] Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2018-2019, s. 205. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2018.

[125] Juha Aaltonen (toim.): Jääkiekkokirja 2019-2020, s. 188. Annamedia Oy, 2019.

[126] Mikko Holopainen: Benjamin Laurinkari, 28, vaihtaa Joensuun Kiekko-Poikien päävalmentajaksi - Simo Karjalainen hyppää Jokipoikien junioreista apuvalmentajaksi Mestikseen karjalainen.fi. 4.2.2021. Sanomalehti Karjalainen Oy. Viitattu 4.2.2021.

[127] Kari Martikaisesta Kiekko-Poikien ensi kauden päävalmentaja! joensuunkiekkopojat.fi. Viitattu 19.11.2022.

[128] Kiekko-Pojat on vapauttanut päävalmentaja Kari Martikaisen tehtävästään mestis.fi. 20.10.2022. Viitattu 19.11.2022.

[129] Käsi- ja pienteollisuuslainojen hakuaika on lyhentynyt. Karjalainen, 3.1.1961.

[130] Kiekko-Pojat uusin jääkiekkoseura Joensuussa. Karjalainen, 18.9.1960.

[131] Lintula, s. 25

[132] Yksityinen lihanjalostusliike seuraa valppaasti yleistä ajan kehitystä. Karjalainen, 27.2.1959.

[133] JoKP, Peto ja KiKa saivat saman johtokunnan johtoon. Karjalainen, 30.10.1973.

[134] Karjalainen 11.3.1972, s. 15

[135] Joensuun jääkiekkoilun seurayhtymälle uusi johto. Karjalainen, 30.6.1978.

[136] JoKP koolla: Sarjan lisäksi muuttuivat puheenjohtaja ja budjetti. Karjalainen, 28.5.1980.

[137] Organisaatio muuttuu Osuuspankissa. Karjalainen, 8.1.1980.

[138] Heikki Tynkkynen JoKP:n johtoon. Karjalainen, 7.9.1982.

[139] Kari Koivunoro Kiekko-Poikien puheenjohtajaksi. Karjalainen, 29.6.1983.

[140] Keijo tervo S.A. Tervo Oy:n toimitusjohtajaksi. Karjalainen, 11.4.1985, s. 14.

[141] Keijo Tervo JoKP:n uusi puheenjohtaja. Karjalainen, 26.6.1986.

[142] K-Karhut anoo JoKP:n I divisioonapaikkaa. Uudella seuralla suuria haaveita. Karjalainen, 31.5.1994.

[143] Vesa Pelkonen Karhukoplan päälliköksi tuntemattomuudesta. Karjalainen, 25.7.1998.

[144] Kari Haavisto: Vesa Pelkonen jätti Jokipoikien nuijan. Karjalainen, 20.3.1999.

[145] Kari Haavisto: Nuutinen johtaa Jokipoikia. Karjalainen, 2.9.1999.

[146] Heikki Arppi: Erkki Voutilainen saneeraa velkaisia Kiekko-Karhuja. Karjalainen, 3.11.2000.

[147] Juho Lintula: Joensuun Kiekko ry aloittaa tyhjältä pöydältä. Karjalainen, 17.7.2001.

[148] Arttu Käyhkö: Liekki palaa edelleen. Pentti Matikainen on hyvää vauhtia jaloilleen nousevan Jokipoikien uusi puheenjohtaja. Karjalainen, 28.7.2011.

[149] Jokipojat sai paikan Suomi-sarjasta ensi kaudeksi. Karjalainen, 20.6.2014.

[150] Jarmo Sieviläinen: Jokipojat jäi ulos Mestiksestä. Karjalainen, 23.5.2014.

[151] Heikki Arppi, Jarmo Sieviläinen: Jormanainen Jokipoikien puheenjohtajaksi. Karjalainen, 16.9.2014.

[152] Renne Ohtonen: Omien poikien valttikortit. Karjalainen, 16.9.2015.

[153] Jani Leinonen: Jarkko Immonen kypsytteli vaikea päätöksen. Karjalainen, 1.8.2014.

[154] Petri Haapala: Paavo Linna valittiin JoKP:n hallituksen puheenjohtajaksi. Karjalainen, 23.10.2021, s. A16.

[155] Jari Tunttunen aloitti Kiekko-Poikien puheenjohtajana. Karjalainen, 28.7.2022.

[156] Joukkue Jokipojat. Arkistoitu 27.4.2019. Viitattu 12.11.2019.

[157] Jokipojat 2019-2020 roster Elite Prospects. Viitattu 12.11.2019.