Joe Biden

Tuore senaattori Joe Biden vuonna 1973.

Biden valittiin piirikuntansa valtuustoon 1970-luvun alussa. Pian sen jälkeen hän päätti pyrkiä Delawaren edustajaksi Yhdysvaltain senaattiin demokraattien riveistä. Kampanjassaan hän asemoi itsensä keskitien ehdokkaaksi ja vastusti Vietnamin sotaa.[2] Biden valittiin Yhdysvaltain senaattiin vuonna 1972. Hänestä tuli 29-vuotiaana yksi Yhdysvaltojen historian nuorimmista senaattiin valituista. Hän aloitti virassa 3. tammikuuta 1973.[1][3] Biden ei aluksi muuttanut Washingtoniin vaan asui Wilmingtonissa pienten lastensa kanssa ja kulki töihin junalla.[7]

Biden sai senaatissa aluksi paikan kahdesta komiteasta, joissa käsiteltiin julkisia hankkeita ja pankkitoimintaa sekä asunto- ja kaupunkipolitiikkaa. Biden muun muassa esitteli lakialoitteen, jolla parannettaisiin hylättyjen rakennusten uusiokäyttöä.[8]

Biden kertoi vuonna 1974 haastattelussa suhtautuvansa liberaalisti kansalaisoikeuksiin ja kansalaisvapauksiin sekä eläkeläisasioihin ja terveydenhuoltoon, mutta olevansa varsin konservatiivinen useimpien asioiden, kuten abortin, armahdusten ja huumeiden suhteen.[9] Hän kannatti rotujen segregaation vähentämiseen pyrkiviä mustien ja valkoisten lasten koulukuljetuksia etelävaltioissa mutta vastusti sitä muualla maassa.[10]

Biden valittiin senaattiin useille jatkokausille. Hänen suosionsa kasvoi 1980-luvulla niin että hänestä alettiin puhua vakavasti presidenttiehdokkaana.[11] Biden oli 1980-luvun alusta lähtien 17 vuoden ajan senaatin oikeuskomitean jäsenenä ja nousi sen puheenjohtajaksi vuonna 1986.[1][12] Vuonna 1997 hänet valittiin senaatin ulkoasiainkomiteaan, jossa hän toimi myös puheenjohtajana ja vaikutti merkittävästi Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan.[1]

Senaatissa Biden muun muassa vastusti Yhdysvaltain lähtemistä Persianlahden sotaan vuonna 1991, mutta kannatti Bosnian muslimien aseellista tukemista Bosnian sodassa kuten myös Irakin sotaa.[2] Biden oli tärkeässä osassa presidentti Clintonin vuoden 1994 rikoslakiuudistuksessa, jonka on sittemmin katsottu vaikuttaneen kielteisesti etenkin Yhdysvaltain mustaan väestöön.[2] Biden oli vuonna 1994 toisena tukijana laille, joka antoi 1,6 miljardia dollaria naisiin kohdistuvan väkivaltarikollisuuden tutkimiseen ja syyttämiseen.[13] Biden äänesti vuonna 1999 investointipankkien ja liikepankkien välisen sääntelyn purkamisen puolesta, mitä hän on itse jälkeenpäin katunut.[2]

Varapresidentti Joe Biden Italian pääministerin Silvio Berlusconin ja Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin kanssa Italiassa vuonna 2011.

Demokraattien presidenttiehdokas Barack Obama valitsi Bidenin Yhdysvaltain demokraattisen puolueen varapresidenttiehdokkaaksi vuoden 2008 presidentinvaaliin. Valintaan vaikuttivat hänen työläistaustansa sekä näytöt ulkopolitiikan alueella.

Obaman voitettua presidentinvaalit Biden toimi Yhdysvaltain varapresidenttinä 20. tammikuuta 2009 – 20. tammikuuta 2017. Biden ei halunnut ottaa hoitaakseen mitään tiettyä politiikan aluetta. Sen sijaan hän pyysi ja sai Obaman luottoneuvonantajan roolin.[2]

Bidenista tuli Obaman hallinnon "ylin lähettiläs" Itä-Euroopan maihin vuonna 2014 kun Venäjä oli valloittanut Krimin niemimaan.[13]

Presidentti Obama myönsi tammikuussa 2017 Bidenille Yhdysvaltain korkeimman siviilikunniamerkin, Presidential Medal of Freedomin, jonka hän sai korkeammassa with Distinction -luokassa.[14]

Biden pyrki demokraattien presidenttiehdokkaaksi ensimmäisen kerran vuonna 1987. Hän keskeytti kampanjansa plagiointikohun seurauksena.[13]

Biden pyrki toisen kerran presidentiksi Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2008. Hän vetäytyi demokraattien ehdokaskisasta menestyttyään heikosti Iowan esivaaleissa.[13]

Toimiessaan Obaman varapresidenttinä Biden harkitsi ehdokkuutta vuoden 2016 presidentinvaaleissa. Presidentti Obaman kerrotaan suostutelleen häntä olemaan lähtemättä kisaan, koska piti Hillary Clintonin mahdollisuuksia parempina.[13] Biden kertoi myöhemmin aikoneensa kyllä ryhtyä ehdokkaaksi, mutta luopuneensa ajatuksesta poikansa Beaun vakavan sairauden vuoksi.[15][16]

Joe Biden presidentinvaalikampanjansa avaustilaisuudessa Philadelphiassa toukokuussa 2019.

Biden ilmoitti 25. huhtikuuta 2019 pyrkivänsä demokraattien ehdokkaaksi vuoden 2020 Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.[17] Huolimatta hänen vaihtelevan tasoisista esiintymisistään demokraattien vaaliväittelyissä ja muita kärkiehdokkaita heikommasta varainkeruusta, Biden onnistui hyvän tunnettavuutensa turvin pysyttelemään keskeytyksettä koko vuoden 2019 ajan demokraattiehdokkaita koskevien valtakunnallisten mielipidetiedustelujen kärjessä.[18]

Biden sai melko vähäisen kannatuksen demokraattien ensimmäisissä esivaaleissa Iowassa, New Hampshiressä ja Nevadassa, mutta voitettuaan ylivoimaisella 40 prosenttiyksikön marginaalilla tärkeän Pohjois-Carolinan esivaalin maaliskuun 2020 alussa, hänen valintansa demokraattien ehdokkaaksi alkoi yhtäkkiä näyttää väistämättömältä.[19] Demokraattien ehdokkuutta tavoitelleet Pete Buttigieg ja Amy Klobuchar luopuivatkin ehdokkuuksistaan tukien välittömästi Bidenia jo ennen supertiistain esivaaleja 3. maaliskuuta 2020 [20]. Myös Elizabeth Warren luopui ehdokkuudestaan supertiistain jälkeen ilmaisten kuitenkin vasta 15. huhtikuuta tukensa Bidenille.[21]

Biden johti demokraattien esivaalikisaa keväällä 2020 niin selvästi, että hänen viimeinen vastaehdokkaansa Bernie Sanders luopui ehdokkuudestaan 8. huhtikuuta 2020.[22] Sanders julkisti virallisesti tukensa Bidenille 13. huhtikuuta 2020.[23] Elokuussa 2020 Biden ilmoitti valinneensa varapresidenttiehdokkaakseen senaattori Kamala Harrisin.[24] Biden nimitettiin 18. elokuuta 2020 virallisesti demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaaksi.[25]

Osa artikkelisarjaa
Sosiaaliliberalismi
Käsitteet Ammattiliitto Egalitarismi Fair Deal Internationalismi Hyvinvointivaltio Kansalaisoikeudet Keynesiläinen taloustiede Kolmas tie Klassinen taloustiede Kulttuuriliberalismi New Deal Osuuspankki Oikeudenmukaisuusteoria Progressivismi Progressiivinen vero Tasa-arvo Samaa sukupuolta olevien avioliitto Sekatalous Solidaarisuus Sosiaalidemokratia Sosiaalinen markkinatalous Suhdannevaihtelu Talousliberalismi Työväenliike Utilitarismi Valtiososialismi Vapaakauppa
Filosofit Arnold Brentano Bentham Beveridge Bobbio Bosanquet Carlyle Clark Dewey Dickens Durkheim Dworkin Fouillée Hayek Hill Green Hobhouse Hobson James Kant Kelsen Keynes Krugman Mill Mises Nussbaum Popper Rawls Sen Spencer Wendell Holmes
Poliitikot Abzug Addams Atatürk Biden Blackmun Brandeis Bourgeois Buttigieg Carter B. Clinton H. Clinton Conyers Douglas Du Bois Dukakis Feinstein Ford Franken Friedan Galbraith Gillibrand Ginsburg Gore Harris J. Jackson R. H. Jackson Johnson Kagan King Jr. J. F. Kennedy R. Kennedy T. Kennedy Kerry La Follette Leahy Lewis Lloyd George Long Marshall McGovern Menendez Milk Moore Mossadeq Nader B. Obama M. Obama Ossoff Pelosi Reich Reid Reuther Roh E. Roosevelt F. D. Roosevelt T. Roosevelt) Schlesinger Schumer Sontag Steinem Stevens Trudeau Truman Vidal Wallace Warnock E. Warren El. Warren Wilson
Organisaatiot AFL-CIO ACLU AHA DDP FPO NAACP SDP (Saksa) STCC Työväenpuolue Uudet demokraatit Yhdysvaltain demokraattinen puolue
Katso myös Poliittinen keskusta Progressiivisuuden kausi Keskusta-vasemmisto Kristillisdemokratia Sosiaalidemokratia

Biden kannattaa liittovaltion minimipalkan yli kaksinkertaistamista 15 dollariin sekä yritysten ja varakkaiden henkilöiden verotuksen kiristämistä.[26] Hän tavoittelee julkisen terveydenhuollon laajentamista niin, että Obamacare-nimellä tunnettu terveydenhuoltouudistus tulisi kattamaan entistä useampia kansalaisia. Hän on myös ehdottanut riippumatonta toimielintä lääkkeiden hintojen kohtuullistamiseksi.[26] Biden on ehdottanut opettajien palkkojen korottamista. Hän kannattaa maksuttomia kaksivuotisia community college- ja technical school -opintoja sekä rajoituksia voittoa tuottavien charter-koulujen toimintaan saadakseen enemmän rahoitusta julkiseen koulutukseen.[26]

Biden kannattaa laittoman maahanmuuton pitämistä rikoslaissa, mutta hän myös tukee lakiuudistusta, joka sallisi entistä useammalle lapsena maahan tulleelle pysyvän kansalaisuuden myöntämisen.[26]

Biden kannattaa luopumista kuolemanrangaistuksesta sekä käteistakuista, jotka hänen mukaansa suosivat varakkaita. Bidenin mukaan liittovaltion ei enää pitäisi käyttää yksityisiä yrityksiä pyörittämään vankiloita. Hän suosii rikollisuuden vähentämisessä ennaltaehkäisyä vankeusrangaistusten sijaan ja on ehdottanut rahoitusta ennaltaehkäisyyn panostaville osavaltioille. Kannabiksen sallimisessa hän haluaisi säilyttää maan nykyisen linjan, jossa osavaltiot saavat päättää siitä itse. Hän kannattaa aiempien kannabistuomioiden pyyhkimistä henkilön rikosrekisteristä.[26] Biden on toivonut lisärajoituksia puoliautomaattiaseiden myyntiin, niiden takaisinosto-ohjelmaa sekä kansallisen aserekisterin perustamista ja aseen ostajien kattavaa taustatarkistusta.[26]

Biden pyrkii taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan eri tavoin. Hän muun muassa haluaa lisätä ydinvoiman käyttöä ja hiilidioksidiveroa, ja hän vastustaa uusien öljy- ja kaasuvarojen hyödyntämistä liittovaltion mailla.[26]

Biden haluaa Yhdysvaltain liikenneinfrastruktuuriin 1,3 biljoonan dollarin investoinnit parantaakseen köyhien alueiden liikenneyhteyksiä, luodakseen uusia työpaikkoja ja taistellakseen ilmastonmuutosta vastaan. Hän haluaa rahoittaa suunntelmansa rikkaiden veronkiristyksillä ja alentamalla fossiilisiin polttoaineisiin nojaavan teollisuuden tukiaisia.[26]

Biden kannattaa Yhdysvaltojen sotilasmenojen lisäämistä ja toivoo maan armeijan pysyvän Afganistanissa ja Irakissa.[26] Biden on asettunut Kiinaa vastaan viimeaikaisissa maiden välisissä kiistakysymyksissä. Hän ei kuitenkaan kannata tariffien käyttöä kauppasodassa Kiinaa vastaan. Hän kannattaa USMCA-vapaakauppasopimusta ja tukee Tyynenmeren kumppanuussopimukseen liittymistä.[26]

Biden haluaisi saada sosiaalisen median jättiläiset vastuuseen käyttäjiensä julkaisemista sisällöistä.[26]

Joe Biden voitti vastaehdokkaansa Donald Trumpin yli 7 miljoonalla äänellä. Biden sai marraskuun 2020 vaaleissa yli 81 miljoonaa ääntä, mikä on suurin äänimäärä Yhdysvaltain presidentinvaalien historiassa. Samalla hän rikkoi Barack Obaman vuoden 2008 ennätyksen valittuna presidenttinä yli 11 miljoonalla äänellä.[27] Biden onnistui voittamaan takaisin lähes kaikki Donald Trumpin 2016 vaaleissa voittamat vaa'ankieliosavaltiot.[28]

Ääntenlaskun vielä ollessa kesken Yhdysvaltain media kertoi 7. marraskuuta 2020 Bidenin saaneen 3. marraskuuta pidetyssä presidentinvaalissa taakseen voittoon riittävän määrän valitsijamiehiä.[29] 14. joulukuuta 2020 valitsijamiehet vahvistivat Bidenin voittaneen vaalit äänin 306–232.[30] Biden vannoi virkavalansa 20. tammikuuta 2021 keskipäivällä Yhdysvaltain itärannikon aikaa.[31]

Biden on toisinaan antanut menneisyydestään paikkaansapitämätöntä tietoa. Hän on esimerkiksi väittänyt marssineensa kansalaisoikeusmarssissa 1960-luvulla ja joutuneensa pidätetyksi Etelä-Afrikassa pyrkiessään tapaamaan vangittua vapausoikeustaistelija Nelson Mandelaa.[2]

Biden keskeytti vuonna 1987 vaalikampanjansa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, kun kävi ilmi, että hän oli käyttänyt puheissaan lainauksia muun muassa Britannian Työväenpuolueen johtajalta Neil Kinnockilta sekä edesmenneeltä senaattorilta Robert F. Kennedyltä. Myös Bidenin opiskeluajoilta löytyi plagiointia.[32]

Tammikuussa 2011 Biden herätti huomiota puolustamalla Yhdysvaltain liittolaiseksi nimittämäänsä Egyptin johtaja Hosni Mubarakia. Toimittajan kysymykseen Biden vastasi, ettei pidä Mubarakia diktaattorina.[33][34][35] Mubarak joutui eroamaan mielenosoitusten vuoksi asemastaan parin viikon kuluttua.

Bidenilla on aina ollut tapana kosketella ja halailla ihmisiä, myös naisia. Tämä on johtanut syytöksiin epäasiallisesta käytöksestä ja seksuaalisesta häirinnästä, jotka Biden on kiistänyt.[2]

Pääartikkeli: Joe Bidenin hallitus

Biden nimitti virkakautensa aluksi hallitukseen (ministeritasoisiin tehtäviin, pois lukien varapresidentti) 13 miestä ja 11 naista, mikä on tasaisin jakauma Yhdysvaltain historiassa. Hallituksen jäsenistä 12 edustaa jotakin etnistä vähemmistöä. Päämääränä oli valkoisen talon sivujen mukaan "nimittää ministeriöille johtajia, jotka heijastavat sitä maata, jota he pyrkivät palvelemaan."[38] Toisaalta Biden hallintoa hallitsevat liberaalit katolilaiset ja juutalaiset. Valkoisia protestantteja, jotka muodostavat 15% Yhdysvaltain väestöstä ja joiden tiedetään tukevan republikaaneja, ei hallitukseen kuulu yhtään.[39]

Maaliskuussa 2021 Biden allekirjoitti lain suuresta talouden elvytyspaketista. 1,9 biljoonan, eli 1900 miljardin, dollarin suuruinen elvytyspaketti on seurausta koronaviruspandemiasta. Paketin on tarkoitus parantaa erityisesti Yhdysvaltain vähäosaisten ostovoimaa. Paketti sisältää myös panostuksia koronarokotuksiin sekä tukea koulutukseen ja ravintoloille.[40] Yhtä Bidenin keskeisistä vaalilupauksista, minimipalkan nostoa 15 dollariin tunnilta ei saatu mukaan pakettiin.[41][42]

Toinen keskeinen Bidenin projekti on infrastruktuurihanke, jolla aloitettaisiin teiden, siltojen ja rautateiden uusiminen. Siihen sisältyy myös huomattavia summia muihin, infraan liittymättömiin demokraattien projekteihin.[43]

Elokuussa 2022 Biden allekirjoitti Inflation Reduction Act of 2022 -lain, joka jatkoi reseptilääkkeiden korvauksia ja myönsi 369 miljardia tukiaisia puhtaaseen energiaan ja sähköautoille. Euroopan unioni ja Etelä-Korea asettuivat tätä vastaan, koska laki oli suora tukiainen Yhdysvaltain teollisuudelle ja sähköautoja valmistavia ulkomaisia valmistajia vastaan.[44] CHIPS and Science Act puolestaan antoi 280 miljardia puolijohteiden kehittämiseen ja valmistukseen Yhdysvalloissa.[45]

Biden jatkoi vetäytymistä Afganistanista, jota Yhdysvaltain joukot olivat miehittäneet 20 vuotta. 15. elokuuta 2021 koko Afganistanin lännen tukema hallitus oli romahtanut ja taliban-taistelijat saapuivat Kabuliin, jossa Yhdysvallat evakuoi suurlähetystönsä helikoptereilla.[46] Viimeiset joukot poistuivat maasta elokuun lopussa.[47]

Huhtikuussa 2021 Biden määräsi pakotteita 30 venäläiselle henkilölle ja organisaatiolle, joita syytettiin puuttumisesta Yhdysvaltain vuoden 2020 presidentinvaaleihin ja vakoiluun.[48] Venäjä lisäsi Yhdysvallat ”epäystävällisten maiden” luetteloon. Listan valtioilla ei ole oikeutta esim. palkata Venäjän kansalaisia lähetystöihinsä.[49] Biden ja Putin tapasivat Genevessä kesäkuussa 2021. Tuolloin kummallakaan maalla ei ollut suurlähettilästä toisessa maassa.[50]

Biden asetti helmikuussa 2022 Venäjälle pakotteita Venäjän hyökättyä Ukrainaan.[51]

Heinäkuussa 2022 tehdyssä kyselyssä vain 38% yhdysvaltalaisista ilmoitti olevansa tyytyväinen Bidenin toimintaan presidenttinä. Tulos on yhdysvaltain mittaushistorian alhaisin.[52]

Uskonnolliselta vakaumukseltaan Biden on katolilainen.[53] Hän on Yhdysvaltain historian toinen katolilainen presidentti John F. Kennedyn rinnalla.[36] Jo varapresidenttinä toimiessaan Biden osallistui viikoittain messuun Washingtonin Pyhän kolminaisuuden katolisessa kirkossa.[54]

Presidentiksi noustuaan Biden on edelleen osallistunut useasti messuun Washingtonissa. Osa katolisista piispoista on ilmaissut tyytymättömyytensä Bideniin mm. tämän aborttimyönteisten mielipiteiden takia ja ehdottanut, ettei Bidenia päästettäisi enää ehtoolliselle.[54] Pyhän kolminaisuuden katolinen kirkko kuitenkin tiedotti kesäkuussa 2021, ettei se aio evätä ehtoollista Bidenilta sanoen, ettei ehtoollinen ole "palkinto täydellisille, vaan voimakas lääke ja ravinto heikoille".[55] Lokakuussa 2021 Biden kertoi paavi Franciscuksen kutsuneen häntä hyväksi katolilaiseksi ja sanoneen, että hänen tulisi jatkaa ehtoollisella käymistä.[56]

Joe Biden vaimonsa Jillin kanssa vuonna 2019.

Biden on ollut kaksi kertaa naimisissa. Hän meni vuonna 1966 naimisiin Neilia Hunterin kanssa. Pari sai kolme lasta: Beaun, Hunterin ja Naomin. Neilia ja Naomi kuolivat auto-onnettomuudessa pian Bidenin senaattiin valinnan jälkeen vuonna 1972. Beau ja Hunter loukkaantuivat vakavasti mutta toipuivat.[2][57] Beau Bidenista tuli tunnettu juristi ja poliitikko. Hän kuoli aivosyöpään vuonna 2015.[58] Hunter Biden on asianajaja ja Eudora Global -riskipääomayhtiön perustaja, joka on myös toiminut monen yrityksen johdossa.[57]

Biden solmi vuonna 1977 uuden avioliiton Jill Tracy Jacobsin kanssa. Pari sai vuonna 1981 tyttären Ashleyn.[57] Hän työskentelee sosiaalialalla.[1]

Biden on kiinnostunut autoista ja niiden tekniikasta[13] sekä rakennuksista. Hän rentoutuu arkkitehtipiirustusten parissa.[59]

Pääartikkeli: Joe Bidenin terveys

Biden joutui helmikuussa 1988 leikkaukseen saatuaan aivorunkoon vuotavan verisuonen pullistuman ja menetettyään tajuntansa. Leikkaus oli vaarallinen, ja Bidenille toimitettiin varalta viimeinen voitelu. Toimenpide kuitenkin onnistui. Hänellä havaittiin samalla toinenkin leikkausta vaativa pullistuma, ja myöhemmin myös keuhkoveritulppa. Biden oli seitsemän kuukauden toipilasajalla poissa senaatista.[60]

Valkoinen talo on julkaissut lääkärintarkastuksen tuloksia, joiden mukaan Biden on terve ja virkeä 78-vuotias mies, joka soveltuu menestyksekkäästi hoitamaan presidentin tehtäviä. Valkoinen talo ei kuitenkaan julkaise kognitiivisten testien tuloksia. Oikeistomyönteisessä mediassa on kuitenkin tasaisin väliajoin esitetty väitteitä Bidenin mahdollisesta dementiasta. Perusteluina on käytetty muun muassa erinäköisiä hänelle sattuneita kömmähdyksiä.[61][62][63] Bidenin dementiasta vihjaili myös hänen kilpailijansa Donald Trump, joka antoi Bidenille lempinimen "Sleepy-Joe" (Uninen Joe). Galluppien mukaan 38 prosenttia äänestäjistä uskoi kesällä 2020 Bidenin kärsivän dementiasta.[64]

• Presidential Medal of Freedom with Distinction (USA, 2017)

• Marianmaan ristin ritarikunta (Viro, 2004)[65]
• Pakistanin puolikuu (Pakistan, 2009)[66]
• Pyhän Yrjön voiton ritarikunta (Georgia, 2009)[67]
• Vapauden ritarikunta (Kosovo, 2009)[68]
• Kolmen tähden ritarikunta (Latvia, 2011)[69]
• Boyacá-ritarikunta (Kolumbia, 2016)[70]
• Vapauden ritarikunta (Ukraina, 2017)[71]
• Presidentin mitali (Israel, 2022)[72]