Joan Rivers

Koomikkotrion Jim, Jake and Joanin jäsenet Jim Connell, Jake Holmes ja Joan Rivers 1960-luvulla.

Molinsky haaveili urasta näyttelijänä, mutta hänen vanhempansa eivät suostuneet rahoittamaan hänen yritystään. Hän työskenteli muun muassa Lord & Taylorin pr-osastolla ja oli Bond Clothing Storesin sisäänostaja. Hän taisteli pitkään toimeentulonsa kanssa ja sai samaan aikaan pieniä rooleja Off Broadway -teattereissa. Hän alkoi myös esittä stand up -komiikkaa pienissä kahviloissa ja klubeissa. Samoihin aikoihin Molinsky muutti sukunimensä Riversiksi.[3]

Rivers kehitti jo uransa alkuvaiheissa aggressiivisen tyylin. Hän pääsi esiintymään muun muassa Jack Paarin The Tonight Show’ssa. Rivers sai siinä kansallista näkyvyyttä, mutta hänen etniset vitsinsä lähinnä kauhistuttivat yleisöä. Hän liittyi 1960-luvun alussa chicagolaiseen The Second City -seurueeseen. Rivers sai seurueen improvisaatioon perustuvista esiintymisistä omien sanojensa mukaan lisää itseluottamusta. Hän kuitenkin piti enemmän yksin esiintymisestä ja teki keikkoja Greenwich Villagessa ja esiintyi musikaalikomediatriossa Jim, Jake and Joan.[3]

Rivers teki läpimurtonsa vuonna 1965, kun hän esiintyi Johnny Carsonin juontamassa The Tonight Show’ssa. Hän sai pian tämän jälkeen keikkoja Chicagon, New Yorkin ja San Franciscon yökerhoihin.[3] Rivers esiintyi myös monissa televisio-ohjelmissa, kuten The Ed Sullivan Show’ssa. Hänellä oli vuonna 1968 lyhytaikainen oma talk show That Show with Joan Rivers, ja samana vuonna hän teki sivuroolin elokuvassa Heijastus. Rivers käsikirjoitti ja esiintyi televisio-ohjelmassa Piilokamera ja käsikirjoitti yhdessä miehensä Edgar Rosenbergin ja Lester Colodnyn kanssa Broadway-näytelmän Fun City, joka kuitenkin epäonnistui pahoin. Hän käsikirjoitti vuonna 1973 televisioelokuvan The Girl Most Likely to...[2]

Rivers oli 1970-luvulla vakiovieras The Tonight Show’ssa. Kansallista yleisöä varten hän kuitenkin hieman hillitsi itseään ja luotti usein itseironiaan.[3] Hän esiintyi säännöllisesti monissa muissain komedia- ja varieteeohjelmissa. Las Vegasissa hän toimi usein kaupungin tunnetuimpiin kuuluvan esiintyjän, laulaja Helen Reddyn lämmittelijänä. Hollywoodissa Rivers ohjasi vuonna 1978 raskaaksi tulevasta miehestä kertovan elokuvan Poika jolle kävi hassusti, jonka pääosassa oli Billy Crystal.[2]

NBC palkasi vuonna 1983 Riversin Johnny Carsonin korvaajaksi The Late Show’n juontajaksi Carsonin 8–9 viikkoa loman ajaksi. Riversin katsojaluvut ylittivät usein Carsonin katsojaluvut, ja Fox Network tarjosi vuonna 1986 Riversille omaa myöhäsillan ohjelmaa. Carson hermostui kilpailevasta ohjelmasta ja purki hänen sopimuksensa Riversin kanssa. Häntä ei kutsuttu esiintymään The Tonight Show’hun edes Carsonin seuraajien aikana.[3][2] Vasta Jimmy Fallonin juontajakaudella vuonna 2014 Rivers kutsuttiin ohjelman vieraaksi.[4] The Late Show Starring Joan Riversia esitettiin Foxilla lopulta vuoden ajan.[2]

Rivers aloitti vuonna 1989 viisi vuotta pyörineen päiväajan talk show -ohjelman.[2] Hänet palkittiin The Joan Rivers Show’n juontajana parhana talk show -juontajan Daytime Emmy -palkinnolla.[5] Rivers palasi Broadwaylle näytelmässä Sally Marr ... and Her Escorts, josta hän oli vuonna 1994 sekä Tony- että Drama Desk -ehdokkaana.[3] Samana vuonna ilmestyi myös televisiotuotantoa ollut elämäkertaelokuva Tears and Laughter: The Joan and Melissa Rivers Story, jossa Rivers ja hänen tyttärensä Melissa Rivers esittivät itseään.[5]

Joan Rivers vuonna 2001.

Rivers alkoi 1990-luvun puolivälissä haastatella julkkiksia Grammy-, Golden Globe- ja Oscar-gaalojen punaisilla matoilla. Ensin hän teki sitä E! Entertainmentille ja sitten TV Guide Channelille.[3] Rivers muutti New Yorkiin vuonna 1997 ja juonsi siellä radio-ohjelmaa vuoteen 2003 saakka.[2]

Ricki Stern ja Annie Sundberg tekivät Riversista dokumenttielokuvan Joan Rivers: A Piece of Work, joka ilmestyi vuonna 2010. Samana vuonna Rivers alkoi esiintyä E! Entertainmentin ohjelmassa Fashion Police, jossa hän kuului raatiin, joka arvosteli julkkisten vaatteita.[3] Rivers muutti vuonna 2011 yhteen tyttärensä Melissan kanssa tehdäkseen tosi-tv-ohjelmaa Joan & Melissa: Joan Knows Best?. Hän aloitti vuonna 2013 internetissä esitetyn talk show -ohjelman In Bed with Joan.[2]

Rivers esiintyi muun muassa elokuvissa Muppetit Manhattanilla (1984), Hei, kuka puhuu (ääni) (1989), Sarjamurhaajamutsi (1994), Irtiotto (2004) ja lukuisissa tv-ohjelmissa, esimerkiksi USA:n Diilissä, jonka hän voitti. Hän myös esiintyi useassa jaksossa Muodon vuoksi -sarjassa omana itsenään. Riversillä on tähti Hollywood Walk of Famella[6].

Elokuussa 2014 Riversin sydän pysähtyi kesken kurkkuleikkauksen, mutta hänet saatiin elvytettyä. Hänet vaivutettiin koomaan ja oli viikon teho-osastolla. Hän kuoli perheen ja läheisten ystävien läsnä 4. syyskuuta 2014.[7]