João de Santarém

João de Santarém oli portugalilainen merenkulkija ja tutkimusmatkailija 1400-luvulla.[1][2] Hän muun muassa löysi yhdessä Pêro Escobarin kanssa São Tomén ja Príncipen saaret.[1]

João de Santarém
Henkilötiedot
Kansalaisuus portugalilainen
Ammatti merenkulkija, tutkimusmatkailija

Tutkimusmatkat

De Santarém löysi 21. joulukuuta 1470 yhdessä Pêro Escobarin kanssa Guineanlahdella sijaitsevan São Tomén saaren. He nimesivät saaren Pyhän Tuomaan (port. São Tomé) mukaan, koska löytöpäivä oli tuolloin kyseisen pyhimyksen juhlapäivä. De Santarémilla ja Escobarilla on muistopatsaat São Tomé ja Príncipen kansallismuseon edessä. De Santarém ja Escobar löysivät 17. tammikuuta 1471 myös läheisen Príncipen saaren, jota he kutsuivat löytöpäivänä vietettävän pyhimyksen, Antonios Suuren, juhlapäivän kunniaksi nimellä Santo Antão.[1] De Santarém ja Escobar löysivät erään lähteen mukaan myös läheisen Annobónin saaren uudenvuodenpäivänä vuonna 1475, jonka mukaan se sai portugalinkielisen nimensä Ano Bom eli ”hyvä vuosi”. De Santarémin ja Escobarin johtama retkikunta oli tuolloin etsimässä uusia satamapaikkoja orjakauppaa varten.[3] De Santarém ja Escobar kävivät portugalilaisen kauppiaan Fernão Gomesin palkkaamina[4] vuonna 1471 myös Guineanlahden rannalla sijaitsevassa Shama Bayssä, joka sijaitsee Cape Three Pointsin alueella. Shama Baystä he löysivät mahdollisuuden ostaa kultaa. Myöhemmin Shama Bay alettiin tuntea nimellä Kultarannikko.[5]

Lähteet
  • Bailey, W. et al.: Foundations of the Portuguese Empire: 1415-1580, s. 178. U of Minnesota Press, 1977. ISBN 0816607826. Teoksen verkkoversio (viitattu 21.11.2012). (englanniksi)
  • Becker, Kathleen: São Tomé and Príncipe. Bradt Travel Guides Ltd., 2008. ISBN 9781841622163. (englanniksi)

Viitteet
  1. Becker 2008, s. 4
  2. Bailey, W. et al. 1977, s. 178
  3. Ortega, Inés: A walk through the new island of Annobon 2010. Oficina de Información y Prensa de Guinea Ecuatorial. Arkistoitu 2.2.2014. Viitattu 21.11.2012. (englanniksi)
  4. Bailey, W. et al. 1977, s. 469
  5. Bailey, W. et al. 1977, s. 147
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.